Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,061 - 4,070 (kaikkiaan 14,891)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Puu, malmit, metallit, öljyt ja hiilet mitä niitä luonnonvaroja onkaan ovat just kirotun  ongelmallisia niin kuin  Visapää pohtii.   Tuloksen  tukeutuminen niihin   saattaa jättää tyhjän päälle  ostajat häipyy ympäriltä vaikka niin, että lopettavat nuo paperimyllyt ja jauhavat sellut jossain toisella mantereella jossa puu kasvaa  10 x nopeammin kuin h-vallassa.  Muutos  tapahtuu  kuin venäjälle että jää öljyt ja kaasut myymättä tai joutuu lahjoittamaan  tavarat Peginnin ystävälle ilmaiseksi.  Sitä miten parhaan hintaista  tuotetta  saa muokattua myyntiin on hyvä osata.   Oletukseni on ettei  riukutuotanto  ole huippua.

    Timppa

    Perko.  Et taida tietää, että se nopeakasvuinen sellu kaipaa vahvistuksekseen hitaasti kasvanutta havusellua.

    Kyllä se ”riukutotanto” on huippua.  Ovat kasvaneet auringon ilmaisenergialla sadevedestä ja ilmansaasteesta, hiilidioksidista, käyttäen apuna ruokapalkalla toimivaa työvoimaa, maaperän sieniä.  Sille, joka tuon luonnonprosessin kehitti,  pitäisi antaa Nobelin kemian palkinto.  Onko systeemin takana joku jumala tai ihmeellinen  sattuma, saa jokainen ottaa kantaa.  Omituinen tuollainen systeemi joka tapauksessa on ja meidän pitäisi hyödyntää sitä mahdollisimman tehokkaasti

     

    Gla Gla

    RR: ”Ns. jatkuvan kasvatuksen varjopuolet on varmaan tullut aika perusteellisesti jo käsiteltyäkin. Ehkä viisasta olisi syytä jatkossa keskittyä siihen, miten jatkuvaa kasvatusta voitaisiin kehittää ja kuinka sitä tulisi tehdä parhaalla mahdollisella tavalla missäkin olosuhteissa. Joku määrä sitä joka tapauksessa tullaan tekemään, kuka mistäkin syystä. Yleinen mielipidekään  ei ihannoi avohakkuita.”

    Tulkitsen tuon niin, että et enää pidä laskelmia jk:n kannattavuuden paremmuudesta uskottavina. Hyvä niin, koska ongelmat on uskomattoman härskistä laskelmissa sivuutettu.

    Olen samaa mieltä siitä, että pitäisi keskittyä kehittämään menetelmiä. Se edellyttäisi sitä, että jk:n markkinoinnissa myönnettäisiin ongelmat eli menetelmän käyttökelvottomuus. Muutenhan ei ole korjattavaa ja ehjää on vaikea korjata.

    Minun ehdotukseni lähtee aukosta, johon kasvatetaan nopeakasvuinen valopuuvaltainen puusto. Tämän alle tulee puolivarjopuiden hallitsema puusto, aivan kuten luonnossakin.

    Avohakkuu, kun alempi jakso ei enää tuota, poikkeaa hiukan luonnosta. Kun puhutaan talousmetsästä, ei luontoa voi 100% matkia.

     

    Perko

    En todella tiedä mitä sellu kaipaa.   Yhtä vähän se sellu tietää ja ei kaipaa mitään..  On aivan muut voimat mitkä kaipaa helppoa rahaa!   Suurin osaa oli todella ruokapalkalla ja  lapsityövoimalla istutettua puuta Suomessa.   Sallittakoon, etten hyödynnä noita teesejäsi.

    Uudessa tuotannossa puun aineet hajotetaan ”atomeiksi”  ja kootaan uudelleen tarpeen mukaan  sopiviksi komponenteiksi.   Niissä  ovat uudet tekniikat ja  innovaatiot joita ei vielä edes kaikkia tunneta.    Ne ovat keksintöjä jotka poikkeaa aiemmasta avohakkuun keksinnöstä hieman ja myös betonirakentamisesta.

    R.Ranta R.Ranta

    Kun tuottoja ja korkoja pohditaan, niin kiinnostava on vain reaalinen tuotto ja reaalikorko. Nimelliset eivät, reaalikoroilla pelataan.

    Jos reaalikorko olisi nykytasolla seuraavat sata vuotta, niin metsänkasvatukseen investointi olisi lähes poikkeuksetta erittäin kannattavaa, jos luottoa on.

    Luulis Gla, että ei jää paljon tulkittavaa näin monen kommentin jälkeen.  Ratkaisevia tekijöitä on ennen muuta korko, uudistamiskustannusten suuruus  ja kasvuolosuhteet ja periaate on selvä. Kulut on saatava korkoineen takaisin.

     

    Gla Gla

    Luontaisessakin on uudistamis- ja hoitokuluja eli tilanne ei koron osalta poikkea keinollisesta uudistamisesta.

    Luontaisen potentiaali on Suomessa tunnettu 100 vuotta. Pitää vain muistaa myös kunnioittaa luontoa. Niin kovaa metsänkasvattajaa ei löydy, että kävelisi niiden reunaehtojen yli. Eräs yrittäjä päätyi istuttamaan salaa taimia koealoille, kun luontainen ei suostunut noudattamaan kasvumalleja luonnonvastaisen toteutuksen takia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Uudessa tuotannossa puun aineet hajotetaan ”atomeiksi”

    Raaka-aineen arvon määrää se mitä siitä tehdään. Uusissa puu- tai biotaloustuotteissa nopean valmistumisajan raaka-aine voi olla myös arvokasta, siis kuitupuukin voi olla yhtä arvokasta kuin tukkipuu. Tämä voi muuttaa jonkin verran noita talouslaskelmia.

    Per Ä Reikäs

    Tukkeja on hulluina vuosina jauhettu selluksi ennemminkin, raha ratkaisee

    Perko

    Niin se on  A. J.  ..  tukevat puut ovat kai nopeammat keräillä ja niistä saa sirkkelimies monenlaisia soiroja, kiiloja ja kalliita kulmalistaa vielä riittää pinnoista kaasutella atomeja moneen tuubiin.   Huijarit kusettaa nimittämällä ostoksensa pikkutukiksi tai kuitupuuksi. Kun kesällä sturan saha suljettiin niin kaikki kuormat ja järeimmät tukitkin meni samaan molokin kitaan.  kuin PÄR sanoo.

    Nyt tuntuu jo, että  ranne on kunnossa voin  palata normaaliin päiväohjelmaan enkä ole täällä huomenna kokopäiväisenä  häirikkönä.  Muistakaa  kevennykset vaikeinakin aikoina.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Siinä vaiheessa jos mennään puukemiaan ei välttämättä enää kerätä runkoja vaan biomassaa.

Esillä 10 vastausta, 4,061 - 4,070 (kaikkiaan 14,891)