› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 14,552)
1 2 3 … 49 50 51 … 1 454 1 455 1 456

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 4.4.2021, 09:21

    Sanotaanko nyt näin, että Jovainin jokseenkin omintakeinen matematiikka yhdistää näitä asioita.

    oksapuu 4.4.2021, 09:23

    Toiset tekee, toiset puhuu…

    Olen hakkuuttanut aukoksi noita vanhoja harsinta-hakattuja kuvioita. Nyt niissä on täystiheä ensiharvennus valmis metsä tilalla.

    Niin että se siitä harsinnasta…

    Perko 4.4.2021, 09:23

    Tavaroiden tuotantoa ei ohjaa niiden käyttöarvo, vaan vaihtoarvo. Tavaroiden todelliset, luonnolliset ominaisuudet ovat vähemmän tärkeitä; oleellista on vain, että tavarat voidaan vaihtaa rahaksi.  Nykyisin maisemakin on hinnoiteltu!  Etenkin hirvi on arvossaan.

    Seuraa se, että tuotanto on tehokasta tekee parhaan hintaista tavaraa,   vailla arvotonta  tavaraan kohdistuvaa työtä = menoja euroina.

    tulonarvo  = hinta x tavara x   V ( nopeus).

    Havaitaan, että lisäämällä nopeus  mukaan vertailuun niin monikerrospuun myynti metsästä  tuottaa paremmin kuin Suomessa muut aiemmin tunnetut metsänhoito- opit.

    Saarnaien kertomuksista puuttuu edelleen faktat.  Myös Puukin laskelmassa on  vahvasti itse ”puukia” ! Osaisit varmasti esittää numerot  faktaperusteilla.

     

     

     

    mehtäukko 4.4.2021, 09:27

    Jovainin anti käydyissä keskusteluissa niin jk:n, alv:n, toimittelukauppojensa kuin monen muun ”lajittelulinjastojensa” osalta ovat olleet yhtä puuroa.

    Tolopainen Tolopainen 4.4.2021, 09:34

    Visakallo on hakkuuttanut n. 60ha metsäpalalta 35000 kiintoa puuta. Meilläpäin ei saisi edes puoltakaan.

    Jovain Jovain 4.4.2021, 09:46

    Käsittämättömiä ne teille ovat olleet, kun olette kiinni menneessä, kuin täi tervassa, niin sanotusti.

    Tolopainen Tolopainen 4.4.2021, 10:04

    Sanopa muuta, Jovain olisi tehnyt vielä huomattavasti paremman tuloksen kuin Visakallo.

    Timppa 4.4.2021, 10:16

    Laskelmat ovat katteettomia laskelmia, joilla pyritään osoittamaan vain jaksottaisen paremmuutta.

    Eivät ainakaan minun osaltani ole katteettomia.  Vuonna 2018 myytiin suuri uudistushakkuuleimikko Päijänteen tuntumasta.  Leimikkoon kuului myös aukon ja Päijänteen väliin jätetyn suojakaistan poimintahakkuu.  Puut liki kuution mäntyjä.  Vähän ihmetytti, kun seudun suurin puunostaja tarjosi niistä poimintahakkuupuista tavallisen harvennustukin hinnan.  Kysyin ostajalta, että mitä ihmettä tuolla tarkoitit.  Sanoi, että heidän firma tarjoaa kaikista poimintahakkuupuista hasrvennuksen hinnan.

    Tässähän oli kyse nimenomaan ”saman aukon” puista ja näin tarjottiin.  Saha tarjosi tietysti saman hinnan ja voitti kisan.  Luonnollisestikin sillä on kuitenkin koko ajan markkinaan vaikutusta, kun suurin puunostaja käyttäytyy noin.  Viime vuonna tehtiin kaksi uudistushakkuukauppaa.  Toisessa myytiin sekä kuuset että männyt kokorunkokaupalla toisessa männyt.

    Timppa 4.4.2021, 10:45

    On tietysti hyvä olla uskossaan vakaa kuten Perko.  Minulla oli nuorena insinöörinä hyvin v-mainen pomo.  Häneltä opin kuitenkin monia hyödyllisiä asioita.  Esimerkisi sen, että kannattaa joku asia varmistaa kahdesta, mielellään kolmesta, toisistaan riippumattomasta lähteestä.  En siis luotakaan yksistään omaan tuumailuuni.  Metsäasioissa niitä toisistaan riippumattomia käyttämiäni lähteitä ovat nuo Luken käyrät Suomen metsien kasvusta jaksollissen siirtymisen jälkeen ja meidän tilan osalta erilaisia mitattuja puustotietoja liki 90 vuoden ajalta.  Molemmat näyttävät samaa.  Siis jaksolliseen kasvatukseen siirtyminen pelasti Suomen metsätalouden ja tarjoaa meidän tilan omistajille nyt erittäin hyvät ja jatkossa vielä entistä paremmat tulot metsätaloudesta.

    Ennen kuin Perko pilaat metsäsi lopullisesti, niin sinun kannattaa tutkia asioita laajemmalti.  Kuten tuolla edellä kirjoitit, niin tavaroiden tuotantoa ohjaa niiden vaihtoarvo.  Siinä ole luonnollisestikin oikeassa.  Väärässä ole siinä, että luulet saavasi niistä kitukasvuisisista poimintametsistäsi jotain kunnon vaihtoarvoa.  Kuten tuolla edellä kirjoitin, niin puun hintaa ohjaa sen käytettävyys ostajan prosessissa.  Siksi niistä aukkojen puista maksetaan niin hyvin,

    Jovain Jovain 4.4.2021, 11:02

    Timppa tuohon edelliseen. Onneksi olkoon vaan hyvästä puukaupasta. Ei kaikki olekaan niin hyviä kauppamiehiä, mutta et sinä sillä oletusarvolla voi kustantaa viljelyn kustannuksia.

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 14,552)
1 2 3 … 49 50 51 … 1 454 1 455 1 456