Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,541 - 5,550 (kaikkiaan 6,490)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • kaapo123

    Hyvä kertomus on Lukin metsäasiantuntijan kirja jatkuvasta kasvatuksesta

    Puuki

    Laskin huvikseni Perkon 160 motin ja 68 euron metsän kannattavuutta 5%n korkokannalla 2 eri vaihtoehdolla 60 v:n kiertoajalla ja tasaikäinen voitti sen vertailun 13,2 %:lla.   (Tarkemmat tiedot vertailusta saa pientä korvausta vastaan lunastaa ”konttorista”, jos joku haluaa.)

    Jovain

    Keskustelu metsänhoidon paremmuudesta on lukkiutunutta, mennään sitoumusten varassa, mitä ne sitten ovatkin. Toivottavasti ei kuitenkaan  vastakkainasettelu ole se varsinainen keskustelu mitä käydään.

    Tuskin Suomen metsät tulevat hoidetuksi viljelymetsätalouden varassa. Tarvitaan myös vaihtoehtoinen malli täydentämään metsänhoitoa. Jatkuva kasvatus, millä nimellä ja miten sitä toteutetaankin, sitä tarvitaan ja on hoitomuotona mahdollista toteuttaa kaikkialla metsissä. Sen vaikeus kuitenkin on ja korostuu pitkän yli 50 vuotta kestäneen siirtymäajan jälkeen. On myös näitä yhteiskuntaan, poliitiisia ja taloudellisia vaatimuksia. Myös teollisuuden vaatimus metsän kasvatuksen osalta ja teollisuuden vaatimus puuhuollon toteuttamisen osalta.

     

    aegolius

    >Jatkuva kasvatus, millä nimellä ja miten sitä toteutetaankin, on hoitomuotona mahdollista kaikkialla metsissä.

    Melko rohkeasti sanottu, kun taitaa olla hyvän metsänhoidon suosituksetkin edelleen lukematta.

    Jos vähän saivartelen, niin onhan se kaikkialla varmaan mahdollista, mutta joissain tilanteissa taloudellinen täystuho. Vai mitä Jovain olisi suositellut omaan noin 1,5 ha kuviooni, jossa noin kolmasosassa kannoista oli juurikäävän aiheuttamaa lahoa ja kaksi vuosittain laajenevaa kirjanpainajan tuhoaluetta?

    Perko

    Puuki älä suotta ole vaatimaton.  Kyllä on niin selvä ero pitkässä juoksussa  jotta yli  sadalla prossalla päihitit.  Miun pyöreät 22 k€  siun  48K€  nähden on niin selvä peli, että ”oksat pois”  sananmukaisesti.  Laskelmaasi älä levittele halvalla  ( siinähän on hieman miunkin aineistoa)  ja tieto kuinka  tuloksesi syntyi vie kassakaappiin.  Tämä oli hienokisa!  ”competition very hard”  T. Mäkinen     —  Tauko —

    Puuki

    On tässä muutakin mietittävää ja tekemistä välillä kuin kirjoittaa kaikki valmiina palstalle kuin manulle illallinen.

    Berza

    Jovain, oletko sattunut liikkumaan itä ja pohjois suomen karuilla jäkälikkökin kankailla. Miten arvelet uusien taimien nousun onnistuvan niissä ilman maapinnan rikkomista ? No voihan tietysti yrittää rikkoa sitä hakkuissa erilaisin konstein ? Lieksan Ruunaalla oli Mh.lla ja on kaiketi nytkin jonkunlainen koeala ja tiedot tässä vaiheessa on juuri sitä, ettei uutta puusukupolvea synny tarpeeksi.

    Samoin aloitus viestitapauksessa kävi siten, ettei muuta tainta noussut 10 vuoteen, kuin ajourille hieskoivu ryppäitä. Uskoisin, että juuri tämä uuden puusukupolven hidas syntyminen ja kokonaankin sen puuttuminen on kaikkein haastavinta tässä mallissa.

     

    Jovain

    Savon korkeudella juurikäävästä ei juurikaan ole haittaa ja kirjanpainaja tuhoja on pitänyt seurata. Onneksi ei ole ollut havaittavissa, mutta tiedä sitten miten kauan.

    Olikohan tuo aloituksen jatkuvan kasvatuksen metsä todellinen. Epäilen, siellä puhutaan huonolaatuisista kuusen ja koivun kärähköistä ja elpymisen ja kasvun puutteesta. Kieltämättä, näitä tallaisia ”koealoja” tehdään metsälain ja metsänhoidon ohjeiden sallimissa rajoissa ja eihän tälläkään metsällä ollut tulevaisuutta. Jatkuvassa kasvatuksessa säästetään parasta puustoa. Huonot poistetaan ja tehdään poimintahakkuuta sadonkorjuuvaiheeseen ehtineessä puustossa.

    Lapissa näkee hyviä männyn taimistoja avovaiheen ja maanpinnan rikkomisen kautta muodostuneita.  Mutta myös jk vaiheen kautta muodostuneita. Mänty ei taimetu metsän alle sielläkään, vaatii väljemmän tilan ja hyvät valo-olosuheet. Maanpintaa on rikottu joskus sellaisillakin vempeleillä kuin kantokoukulla ja risukarhilla.

    Berza

    Ketjun aloitustilanne on todellinen.

    Kun nyt itsekkin näytät myöntävän, ettei taimettumista tapahdu aina tarpeellisessa mitassa, mikähän vaikutus tällä olisi koko valtakunnan puuvarantoihin pitkässä juoksussa. Veikkaan, että lasku olisi kymmeniä prosentteja.

    Enkä suinkaan vastusta kokonaan jk.ta, itsekkin olen sitä harrastanut, mutta vain niillä kuvioilla, missä sillä on mahdollisuus toimia.

     

    Jovain

    En epäile, niitä jäkälikkökankaita riittää idän puolella ja pohjoisessa.

Esillä 10 vastausta, 5,541 - 5,550 (kaikkiaan 6,490)