Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,571 - 5,580 (kaikkiaan 9,560)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Avohakkuu johtaa jatkuvaan avohakkuuseen jatkuvana raivauksena ei voi muuta tulla. Jotta se siitä.

    Visakallo Visakallo

    Perko liioittelee nyt hyvin vahvasti. Avohakkuu turvaa parhaiten rahantulon jatkossakin, mitä jk ei valitettavasti tee. Tiedän tämän kokemuksesta. Mitenkäs se Perkon kokemuksen laita on?

    Timppa

    Avohakkuu johtaa jatkuvaan avohakkuuseen jatkuvana raivauksena ei voi muuta tulla. Jotta se siitä.

    Juuri näin, mutta myös jatkuvaan hyvään kasvuun ja  runsaspuustoisista   päätehakkuumetsistä saataviin huipputuloihin.

    Meillä on 0-58-vuotiaita kasvatusmetsiä.  Tietää, että niistä alkaa saada n 10 vuoden kuluttua joka vuosi halutessaan  hienoja päätehakkuuleimikoita.

    Harsinta eli jatkuva kasvatus oli aikanaan romahduttanut metsiemme puumäärän ja kasvun.   Piti odottaa 30 vuotta, että metsissä oli jotain hakattavaa.

    Perko

    Henkilön arvostelu ei osu maaliin eikä  kohenna keskustelua.  Mutta  edellä esittämäni haitan aukosta  siirtymiseen ja jk aloituksen,  vain Puuki kopitti lienee pp- siepparina menestynyt aiemmin.  Juu, kun vielä lisää ongelmiin  avohoidon pitkät jaksot   etenkin alun tuottamattomuuden niin ei kummoista parannusta tarvitse kun kannattavuus voittaa aukoissa raatamisen.   Toistan jälleen vaikka se teistä ilkeälle tuntuu ;  30 -40 vuotta  jatkuvaa kärvistelyä ja raivauskaluston testejä rahatta jos eivät anna kemeraa ei kai se niin palkitseva ole.

    Puuki kertoo:  jk:lla ”pärjätä” paremmin kuin kunnolla uudistamalla.  Toisaalta pitäisi olla juuri sopivaa arvokasvun kynnyksellä olevaa taimikkoa ja kasvatusmetsää, että ehtisi kasvaa ajoissa uuteen poimintahakkuuseen.   

    Noin yksinkertaista.  Metsä on pidettävä hyvässä kannattavuuskunnossa eikä löysäillä 40 – 50 v.   Kysymystenne perusteella  vain harvalle on valennut mitä merkitsee kannattavuuteen  50 %  aikahäviö ja puolen tulon viipyminen myynnissä sinä aikana.  Nämä tietenkin  kirveltää kun totuus paljastuu mutta  niin se vain on nieltävä.  Ostaja sen tietää ja myös osaa hyödyntää juoksuttamalla riukujen perässä.

    Visa , olen ollut mukana  nimelläni  64 vuotta. Ensimmäisen  halkopinon  möin  1962. Ostaja  muisti tapauksen vielä 40v jälkeen.   Kaik’ lähes on nähty ja myös paljon koettu!

    aegolius

    >Arvostelunne ei osu

    En niin odottanutkaan. Se vaatisi ymmärrystä.

    >Noin yksinkertaista

    Joo, todella yksinkertaista. Kehumasi Pukkala jättää Ylen esimerkissä 10000 € arvoisen puuston ja kehtaa esittää vielä jotain kannattavuudesta (unohtaa toki rahan arvon just silloin, mutta ei muulloin). Jovain puhuu hakkuun jälkeen jätettävästä riittävän korkeasta ”puustopääomasta”, A.Kettunen harmittelee, että lakirajan alle pitäisi vähän päästä ja Puukin ”arvokasvun kynnyksellä oleva taimikko ja kasvatusmetsä” saa sinun siunauksen. Asia on kaikkea muuta kuin yksinkertainen eikä todellakaan sovi kovin monelle prosentille Suomen metsähehtaareista, jos yhtään ajattelee taloudellisuutta. Sinä et halua vertailla, mutta silti haluat kehua niin kuin olisi aivan ylivertainen tapa. Se kertoo vain siitä, että et ymmärrä.

    Perko

    Mikäs se pöllöä kiukuttaa?   ”Siehän haastat leikkiä tosissaan,”  V. Linna

    Visakallo Visakallo

    Perkolle toteaisin, että puun kasvu siemenestä tukkipuuksi vie suunnilleen saman verran aikaa, oli sitten kasvatusmenetelmä mikä tahansa. Tästä voimme varmaan olla  samaa mieltä? Metsän kasvatus ei voisi olla jatkuvaa, jos siellä ei olisi eri ikäistä puustoa, -vai mitä? Mihin siis perustuu väitteesi jaksollisen metsän tyhjäkäynnistä? Jaksollista metsää ei kasvateta yhtenä samanikäisenä kuviona, vaan kehitysluokkajakautumana. Miksi Perko pitkä kokemuksesi ole ole valaissut tätä yksinkertaista perusasiaa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko: kun totuus paljastuu. Yksi totuus taitaa olla se että taimi kasvaa nopeammin aukossa kuin metsän siimeksessä jossa on  huonot valo-olot ja enemmän juuristokilpailua eli siellä kisataan myös vedestä ja ravinteista. Timppa muotoili sen hyvin: ”kasvatamme parhaita puita parhaissa oloissa”.

    Perko

    Visalla on hyvä kysymys.  Jaksollisessa vaikka ne ovat siellä eripalstoilla  niin siellä on jokaisessa palstassa se odottelu ennekuin arvokasvu rysähtää käyntiin.  Kokonaispinta-alasata jopa 50 % on alle arvokasvun,  siellä kannattavuuskäyrä viistää maata.  Osahan on hyvässä mallissa mutta vain osalla pinta-alaa.   No ,  optimi  jakaumalla  jk metsässä on arvokasvussa kokopinta-alalla sopiva tiheys   17 – 24 cm puilla ja, että  ne pienemmätkin sopii kasvamaan.  Sitä puustoa myydään  että vapautuu tilaa uusiutumiselle ( taimettuu joka vuosi) .  Tässä ajassa kun hintojen erot jakaantuu noin epäedullisesti  ensihakkuisiin niin kannattavuuden paremmuus syntyy paljolti siitä, että saa nopeasti  tukkipuuta linjalta ulos. Yhtäaikainen  virtaustuotanto on nopeampi kuin pysähdyksillä tehtävä menettely.  ”Testattu ryzzän tullissa”.   Tässä näin aluksi.  Tuotantolinjoista on tehty tutkimuksia   kats. Henry Ford   on on mys suomalaisiakin.  Siulla  kun on järeää metsää niin en puutu siihen viijen metrin kepilläkään. Sekin on aikansa tuote ja toimi kuin hyväksi näet, kyllä sillä rahaa saa.

    A J. kasvattaminen  ja  kannattavuus  ovat eri juttuja .  Myyntihinta /nopeus ovat ratkaisevat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olet teoriassa Perko oikeassa: tuollainen ikiliikkuja olisi teoriassa oikein kannattava jos se toimisi. Voi toimia jossain jonkun aikaa käytännössäkin.

Esillä 10 vastausta, 5,571 - 5,580 (kaikkiaan 9,560)