Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,561 - 5,570 (kaikkiaan 5,733)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • aegolius

    Mikä on se toimenpide, jota yhteiskunnanu kannattaisi jk:ssa Jovainin mielestä tukea, kun niitä toimenpiteitä ei ole? Raivaussahaa ei jk:ssa tarvita.

    Metsätien tekemiseen saa tukea ihan samalla tavalla jk-metsään kuin muuhunkin. Terveyslannoituksen kanssa tilanne on sama. Miksi siis huolehdit Jovain?

    Perko

    Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (voimassa 31.12.2023 saakka) 34/2015.
    Herää kysymyksiä  kun  ensin tuhotaan metsä hävityksellä tavoitteena aukko   ja silti rahoitetaan.

    aegolius

    Perkolta jäi yhdyssanan loppuosa ”talous” huomaamatta. Ei ole ihme, että herää kysymyksiä, kun ymmärrys on niin rajoittunut 😂 Mitkä rajat nyt tällä kertaa paukkuu?

     

    Timppa

    Auttaako tuo taimikonhoito-Kemera vai ei, on kyllä vähän kimurainen juttu.  Meidän yhteismetsässä perkaukset tehdään ajallaan.  Tulee kemeraa tai ei.  Ajelen perkaamattoman taimikon ohi.  Ei ole auttanut, kun perkuu on tekemättä.

    Vaikea oikeasti arvioida Kemeran todellista hyötysuhdetta.

    Jovain

    Timppa Kemeraa maksetaan tappiollisesta nuoren metsän hoidon ja korjuun kustannuksesta. Taimiston perustamisen, sen hoidon ja korjuun kustannuksesta. Ei mahdollisesta jk metsänhoidon alemmasta puun hinnasta tai kaliimmasta korjuun kustannuksesta, niin kuin tapoinasi pidät. Ja mitä Puuki laskelmillaan todistaa. Tässä mielessä ns. jatkuva kasvatus tulee toimeen omillaan, kuolettaa omat kustannuksensa ja tuottaa tulosta, joka varttuneissa metsissä, riittävällä puustopääomalla ja kiertoajalla on vertailu kelpoinen.

    Timppa

    Ei meidän metsätalous ole ollut tappiollista sen jälkeen, kun siirryttiin jaksolliseen.  Jatkuvan kasvatuksen aikaan lähes oli, kun puuvaranto hupeni ja jouduttiin odottamaan 30 vuotta kunnes oli edes vähän hakattavaa.

    Noin 70 vuotta kestää, kun jatkuvan kasvatuksen metsä on viimeistään tuhoutunut.  Sen jälkeen edessä on työläs ja kallis uudistaminen tai saa odottaa tosi kauan, että jämäpuut kasvavat.

    Viimeisellä 10-vuotiskaudella 2008-17 saatiin Kemera-tukea peräti o,46 % puunmyyntituloistamme.   Eipä sillä paljoa rikastuttu.  Viime vuonna tuli sentään 1,2 %:a.  Kyllä metsätalouden tuloksen pitää tulla puunmyynnistä ja kohtuullisista kuluista

    Jovain

    Timppa olen metsänhoidosta kanssasi samaa mieltä. Sillä erolla, että metsät joista olen kirjoittanut, eivät olleet harsinnalla pilattuja. Ovat jo siihen aikaan olleet hoidettuja, on käytetty luontaista ja keinollista uudistamista ja edelleen kasvatusta pitkällä kierrolla. Niin kuin olet itsekin tämän hetkistä metsänhoitoasi kuvannut. Saadaan säästöä metsän uudistamisen ja hoidon kustannuksista. Tässä puhutaan likipitäen samoista asioista. Siitä syystä olen vierastanut metsänhoidon eriyttämistä, kun sitä voidaan toteuttaa samassa metsässä eriyttämättä.

    Tiedä sitten mistä on tullut tämä vavohakkuuton vaihtoehto. Se ei ainakaan ole todellinen. Voi olla metsänhoidon historiaan, olisiko ns. metsäsodasta aiheutuva, jonka paikkansa pitävyydestä voidaan olla montaa mieltä. Poikkeuksellista ainakin on, että sen osoittamiseen tarvittiin vuosikymmeniä jatkunut siirtymäaika.

    Perko

    Lueskelin vuoden takaa noita selityksiä jk kohteistanne. Yhteistä monelle oli hävitetyn metsän jälkeen jäivät odottaman ihmeen tapahtuvan mukamas jk menetelmänä.  Menneestä metsästä ei ollut juuri mitään kasvukelpoista tähteellä sitten odoteltiin taimien tuloa kuin manaa taivaasta.  Käsitykset ovat hieman korjautuneet.  Mutta  kyllä lähtee,  300 vuoden kuluttua  ei oo hävityksen jäljistä merkkejä jäljellä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pystytkö Jovain täsmentämään mitä tarkoittaa metsänhoidon eriyttäminen ? Miten metsää hoidetaan kun ei eriytetä?

    Puuki

    Kasvatuskelpoisia puita pitää jäädä vain sen verran, että puustopääoma ei jää liian suureksi kuluksi,  jos aikoo jk:lla ”pärjätä” paremmin kuin kunnolla uudistamalla.  Toisaalta pitäisi olla juuri sopivaa arvokasvun kynnyksellä olevaa taimikkoa ja kasvatusmetsää, että ehtisi kasvaa ajoissa uuteen poimintahakkuuseen.   Siinä sopii sitten pallotella mikä olisi parreeta missäkin.

    Suunnilleen samat asiat kiertää kommenteissa kehää kuin  vuosi sitten.  Uutta on tullut  ehkä esim. jonkun ” jk-fanaatikon” taholta hyväksyntä avohakkuulle, jos ei ole mitään  edellytyksiä jk:een.

Esillä 10 vastausta, 5,561 - 5,570 (kaikkiaan 5,733)