Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 561 - 570 (kaikkiaan 14,550)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Rane

    ”Puun KASVATUKSESTA ja metsänHOIDOSTA voi tietää vaikka kaiken mahdollisen, mutta ellei kykene sisäistämään NNA:ta niin metsäTALOUDEN ymmärrys on valitettavasti aamuhämärissä. Se on tietysti onnenkantamoinen, jos harjoittaa metsätaloutta alueella, jossa metsänhoitotiedolla pärjää NNA:ta välittämättä.”

    Reima 19.9.2017 12:19

    Eli päädyitkö Reima harjoittamaan jaksollista kasvatusta NNA-laskelmien perusteella vai onnenkantamoisella?Pitäisi olla helppo kysymys.

    Timppa

    Jos tuota jatkuvaa kasvatusta kokeiltaisiin ja kehiteltäisiin 60-70 vuotta sopivassa mittakaavassa, niin varmaankin sitten luotettavaa vertailuakin voisi tehdä

    Hyvin tuntemani tilan metsiä harvenneltiin kaiketi pääosin harsintahakkuilla 1860-luvulta vuoteen 1933 tuloksena, että puuta oli 50 m3 hehtaarilla ja tukkipuut peräti 4,8 m:n korkeudessa yleensä 6 tuumaisia.

    Seuraavina 30 vuonna hakkuut olivat minimissä.  1963 käynnistettiin uudistushakkuut.  Nyt puuta on 150/ha vaikka hakkuut ovat luokkaa 5 m3/ha/v.

    Tästä olen monen monta kertaa kirjoittanut.   Koko Suomen metsät ovat olleet niin jatkuvan kasvatuksen kuin jaksollisen koekenttinä ja tulos nähdään nykyisissä Suomen metsissä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suomen metsätyypit metsiköiden luontaisen kehitys- ja puuntuottokyvyn valossa

    http://helda.helsinki.fi/handle/1975/8466

    Metsäntutkimusta on tehty sata vuotta systemaattisesti, ja jotain on opittukin mutta sittemmin unohdettu historian hämärään. Onneksi Suomen Metsätieteellinen Seura on saattanut näitä vanhoja töitä digitaaliseen muotoon kaikkien nähtäville.

    Tuohon opukseen perustuen saattaa tulla johtopäätökseen, että mänty on parhaiten kasvava puulaji kaikilla kasvupaikoilla, mutta puun käyttöön sopivuus ja metsäluonnon monimuotoisuus huomioiden pitää muutakin olla.

    Metät kunnossa!

    Visahan mittaili tänään melko arvokasta 10 ha palstaa….:-)

    Visakallo Visakallo

    Siinä on kuuselle sopiva maapohja, vesitalous kunnossa ja hoito ja harvennukset tehty ajallaan. Kerran lannoitettu. Ei siis mitään ihmeellistä, vaan jaksollista kasvatusta melko pienillä hoitokuluilla ja normaaleilla harvennustuloilla.

    Jovain Jovain

    Visalla pistää rahan äänellä. Kieltämättä aukoilta tukkia saadaan moninkertainen määrä ja harveikoilta tukin kerääminen on hidasta. Mutta se tuskin tarkoittaa kilpailuedun menettämistä. Tuo Jean S.  80 vuoden lisäaika auttaa jo kummasti, siitä on monta muutakin etua. Ei kuusta kuusen jälkeen, vaan kuusi toiseen vaiheeseen ja liimaksin jälkeen aloitus taas valopuilla. Vastaa hyvinkin (kerettiläisten) jk sulun edeltävää aikaa 60 luvulla. En sanoisi, että lyhytkierto vaan pitkä kierto, joka myötäilee paremmin luonnon kiertoa sukkesiota.

    Panu Panu

    @Visakallo, harvennatko kuusikot kolme kertaa? Itselläni on siellä suunnalla kuusikkoa, johon mietin kolmatta harvennusta. Kova kasvu ja vähän upottavaa OMT:tä, joten talviharvennuksena menisi.

    MaalaisSeppo

    Kolmatta harvennusta kannattaa miettiä tarkkaan, etenkin kuusella. Päätehakkuussa saisi harvennuspuistakin paremman hinnan. Mitä enemmän puuta/ha, sitä parempi hinta myös päätehakkuupuista.

    mehtäukko

    RR:n ”onnenkantamoiseen” puuttuakseni: jos mo ei ymmärrä,tiedä eikä siten osaa tehdä metsätaloudellisia päätöksiä, mitä merkitystä on koko nna- höpinöillä? Ostopalstan ratkaisuissa jo kaikki muu tietotaito tulee ensin, laskelmat sitten jos on tullakseen!

    Turha se on laskea mitään, jos työt metsissä tehdään päin persettä ja loppu-aika menee koron kanssa haaveillessa.

    Rukopiikki

    Minua kiinnostaisi tuo lannoitus. Jos maa hyvää kuusenkasvumaata niin kuinka paljon lannoitus on hyödyttänyt lisää. Ja mitkä oli lannoituskustannukset. Kuinka paljon ja mitä lantaa.

Esillä 10 vastausta, 561 - 570 (kaikkiaan 14,550)