Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,711 - 5,720 (kaikkiaan 9,903)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • R.Ranta

    Turhaan aegolius pahoitat mielesi. Tuskin Arvometsä ja Innofor mitään kultakaivoksia on. Kilpailukin on tullut alalle aika vähän. Monopolit, joita aiemmin pidettiin lain voimalla pystyssä, ongelmallisia olivat.

    Kyllä tutkijoiden pitää voida osallistua yritystoimintaan. Yrittäjia tarvitaan ja huippuosaaminen yrityksissä ja niiden yhteistoiminta tutkimuksen kanssa on tärkeä asia. Sitähän varten tutkimusta tehdään, että siitä olisi käytännön hyötyä.

    Onko täällä jotakin sellaista, joka olisi riippumaton kaikesta tutkimuksen ulkopuolisesta maailmasta ja erilaisista intresseistä? Aina voidaan ainakin epäillä.

    aegolius

    >On tärkeää että julkisuuteen pääsevät myös muut kuin peitteistä menetelmää puolustavat

    Tämä olisi todella tärkeää, mutta ei ole juuri toteutunut ainakaan viimeiseen viiteen vuoteen eikä ainakaan Ylellä.

    R.Ranta

    Paljaan metsämaan metsätaloudellinen arvo on olematon, Vähäkin korkeammalla korolla laskettuna se on kaikkialla Suomessa negatiivinen, heikoimmista alueista puhumattakaan. Panostukset metsänhoitoon on saatava korkoineen takaisin, jotta voidaan puhua järkevästä taloudellisesta toiminnasta, niin jaksollisessa kuin jatkuvassakin. Kummassakin tietysti panostuksia tehdään, jos se näyttää taloudellisesti perustellulta. Ongelmana on parhaassakin tapauksessa kymmenien vuosien kasvatusaika.

    R.Ranta

    Sitä julkisuuttahan on aegolius ollut lain ja pakollisen mhy:n voimin vain ja ainoastaan kymmeniä vuosia.

    Eikö ole aika ymmärrettävää, että näin suuri hyväksyttävien menetelmien ja ”käsitysten” muutos, aiheuttaa tällaista. Ei Ylen toimittaja voi olla ylituomarina. Uudet asiat aiheuttavat julkisuutta.

    R.Ranta

    Keskity asiaan aegolius ja vähemmän toisten mielenliikkeiden arviointiin. Mistä minun pitäisi olla katkera?  Pelikenttä on nyt vapaampi, mitä olisin aiemmin toiveunissanikaan voinut edes kuvitella.

    Kirjoitin mitä kirjoitin.

    Kukin saa tulkita sitä juuri haluamallaan tavalla, kirjoittajan mielenliikeitä pohtimalla tai ilman sitä.

    aegolius

    Hauska, että sinä kirjoitat näin, koska aiheessa pysyminen ja edellisen kirjoittajan kysymyksiin vastaaminen ovat olleet Sinulle haasteellisia.

    Sinun ei pitäisi olla katkera mistään, mutta olet, ja kiistät sitä turhaan. Neutraalisti vanhaan metsälakiin suhtautuva ei toisi asiaa esille jatkuvasti vuodesta toiseen useita kymmeniä kertoja ja aina samaan sävyyn. Ja aivan erityisesti neutraalisti suhtautuva ei todellakaan sallisi mahdollista ”toiseen suuntaan tapahtuvaa ylilyöntiä” vain sillä verukkeella, että se jotenkin korjaisi koettua vahvaa vääryyttä.

    R.Ranta

    Asia olisi helppo, jos olisi yksi ehdoton totuus. Valitettavasti tilanne on sellainen, että riittävällä korolla ei ole nykyisillä realiteeteillä mitenkään taloudellisesti perusteltavissa puuntaimien metsään kuljettamista.

    R.Ranta

    Sinä aegolius saat tulkita kirjoittaamaani  juuri haluamallasi tavala. Se on kaikella tavalla sinun ehdoton oikeutesi.  Neutraali ja neutraali. Vanha metsälaki ja ennen muuta ministeriön päätös sen soveltamisesta perusteluineen olivat varsin ongelmallisia ja jopa perustuslain vastaisia. Juuri siksi niitä muutettiinkin.

    Timppa

    Asia olisi helppo, jos olisi yksi ehdoton totuus. Valitettavasti tilanne on sellainen, että riittävällä korolla ei ole nykyisillä realiteeteillä mitenkään taloudellisesti perusteltavissa puuntaimien metsään kuljettamista.

    Olen tolkuttanut moneen kertaan, että metsää on tarkasteltava kokonaisuutena aivan kuin mitä muutakin yritystä.  Suutari voi tehdä kenkiä lähes ilman mitään vierasta panostusta.  Oma työ riittää.  Jos haluaa tienata enemmän, niin sitten pitää hankkia kunnon koneet ja huoltaa niitä.

    Metsä on aivan samanlainen.  Kyllä se itsekseenkin jotenkin kasvaa.  Sehän on selvä.  Jos siltä metsältä haluaa parempaa tuottoa, sitten siihen  on panostettava.  Suutarilla ja metsällä on kuitenkin oleellinen ero.  Suutari saa kengistään paremman kappalehinnan kuin kenkätehtailija. Sinä taas sieltä poimintahakkuumetsästäsi saat huonommat hinnat puistasi kuin  aukkojen tekijä.  Näillä paremmilla hinnoilla aukkojen tekijä kattaa kaikki tarvittavat investoinnit.  Hyödyksi jää paremmin kasvava puusto, josta saa paremman hinnan.  Unohda siis harhaan johtavat prosenttilaskusi ja näe metsä aukoilta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se metsään kannettu taimi tuottaa heti korkoa ensimmäisestä päivästä lähtien. En tiedä mikä on itse kullekin riittävä korko, mutta ainakin nyt näyttää vahvasti siltä että metsän ja puun arvo on vahvassa kasvussa ja metsä on melko turvallinen ja vakaa sijoituskohde.

Esillä 10 vastausta, 5,711 - 5,720 (kaikkiaan 9,903)