Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,721 - 5,730 (kaikkiaan 6,253)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Per Ä Reikäs

    J A. Jo pelkästään Ukraina sota pakolais Äitien työllistämiseksi, ei kyllä mitään koneita saa rakentaa, korkeintaan vesuri annettakoon, jotta A. J työllisyys tavoite metsissä toteutuisi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Havaintoja ulkoilureitin varrelta. Kävelin jälleen koiran kanssa lenkillä Espoon Keskuspuistossa. Siellä on eräs tiheikkönä kasvanut mänty-koivusekametsä jossa puustoa on todella paljon, mutta puiden latvukset menneet jo pilalle ja itseharveneminen alkanut. Hyvän valoilmaston ansiosta alle on tullut terhakka kuusen taimikko (1- 5 metriä pitkiä).

    Jos tuo metsä olisi aikoinaan harvennettu, puiden kehitys olisi mennyt aivan eri tavoin. Nyt olisi saatu tehdä ainakin yksi ellei jopa kaksi tukkipuiden hakkuuta. Alle syntynyt kuitukokoisten kuusten taimikko olisi muodostanut seuraavan puusukupolven. Mitä parhain jatketun kasvatuksen kohde siis. Näitä ensiharvennusten laiminlyöntien tuloksena syntyneitä hukattuja mahdollisuuksia meillä riittää ja ovat yksi puuston hitaamman kasvun syy.

    Puuki

    Ei heikosti kasvaville maille kannata istuttamalla taimikoita perustaa. Ne  uudistetaan yleensä luontaisesti tai kylvämällä.

    Luulisi että kaupunkien puisto-osastoilla olisi sen verran as.tuntemusta että puistojen pusikot osattaisiin hoitaa paremmin kuin jättämällä kokonaan hoitamatta.   Kasvutaantuma on varmaa varsinkin männiköissä ja koivikoissa, jos ei tehdä harvennuksia .      Pohjoisessa on liki milj. ha niitä harvennusrästejä joissa puuston kasvun taantuma johtuu hyvin tod.näk. itseharvenemisen lisääntymisestä ja latvusten supistumisesta. Sinne sopisi hyvin pari uutta sellutehdasta  lisämään fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentämistä ja metsien hiilivarastoja.

    Visakallo Visakallo

    Helsingin kaupungin aikeet kasvattaa omia hiilinieluja on hyvin mielenkiintoinen ajatus. Miten ajattelette sen tapahtuvan käytännössä? Katot ja parvekkeet puita kasvamaan?

    Puuki

    Puistoja on hakattu Helsingissä rakentamisen alta pois.  Mutta kaupungilla on n. 5000 ha metsää (tai oli joskus) , ehkä sitä on vielä rippeet jäljellä jossa voisi hiilinieluja alkaa kasvattaa hoitamalla metsiä hyvin.  Aika hyvin lisääntyy hiilitasekin, jos rehevä metsä korjataan ja viljellään kunnolla.  Etelässä kiertoajan kasvua voi lisätä edellisestä melko helposti n. 100 mottia/ha .

    Visakallo Visakallo

    Helsingin kaupungin maapinta-alasta metsää on noin 22 prosenttia.  Kaupungin omistamaa peltoa on 420 hehtaaria. Aletaanko nyt kaupungin metsiä hoitaa, ja metsitetäänkö pellot?

    Visakallo Visakallo

    Kaikkein tehokkain tapa parantaa Helsingin hiilitasetta on vähentää kaupungin asukasmäärää, mitä viime aikoina on jonkin verran tehtykin. Katsotaan nyt, sisältyykö tämä keino huomisen kokouksen asialistalle.

    Puuki

    Viime talvena tehtiin pieni  jk:n hakkuu (vastaavan näkönen kohde kuin Gla;lla kuvissa) jossa korjuutapa vähensi kantorahatuloa 850 € vastaavan metsän yläharvennukseen verrattuna  .  Puita jäi pystyyn n. 40 m3/ha suurin osa kuitupuukokoa +  ku-taimia ja joitain pikkutukkimäntyjä.   Kuvio on entistä tulva -aluetta ja kasvaa siksi hyvin luonnon lannoituksen avulla.  Lisäksi osa jäävistä puista on istutettu  20 v. sitten aukkopaikkoihin.

    ”Tappio” avohakkuuseen verrattuna on siinä *n. 2150 €/ha.  Uudistuskulut & th-kulut olisi yht. n. 800 nettona.  1350 € jäisi ” ylimääräistä”.  Jos sitä verrataan (4 %;n korolla) jääneen puuston tuottoon esim. 20 vuoden päästä, niin 1350 ehtii kasvaa *2960 €:oon.  Tuossa tapauksessa jäänyt alikasvoskuusikko  ehtii hyvin kasvaa riittävästi (keskikasvu min. 3,5 m3/ha/v,  seur. yläharvennuksen tukki% 70) jotta ”ylimääräraha” tulisi kuitattua vertailussa.  Seuraava vaihe olisi verrata 20 v:n ikäisen ku-taimikon tuottoa (ja samalla taimikon arvonnousua toiseen ve:oon) alikasvoskuusikon tuottoon taas n. 20 v:n päästä, kun välillä on tehty (n. 25 v) 1. harvennus myös tasaikäseen metsään.  Jne eteenpäin norm. kiertoajan loppuun asti.

    (*Korj. kantorahatulojen eroihin)

    Jovain

    Pidän arveluttavana noita jk:n alempia hintoja ja siitä tehtyjä laskelmia. Metsän uudistaminen jk metsäksi menettelee, jos jäävä puusto on kehityskelpoista. Vaihtoehtohan on avohakkuu ja viljely. Näitä on tehty ja havaintoa alemmista hinnoista ei ole. Päinvastoin, on maksettu avohakkuuta vastaavasti ja myös yli taulukko hintojen. Ostajat eivät myöskään ole eritelleet metsänhoitotapaa ja jäävästä puustosta ja taimistoista on voitu sopia. Kauppatavasta parhaimmillaan myös, toimituskauppana eli hankintana. Pidän vähän kohtuuttomana näitä väittämiä jk:n alemmista hinnoista, eräänlaista mainostamista sekin.

    Puuki

    Kerron toteutuneista hinnoista, en mistään muista.   Yksi vaihtoehtoinen tapa sattui olemaan (kuten edellä  kerroin) yläharvennus; sehän poikkeaa poimintahakkuusta siinä, että (tuossa tapauksessa) korjattiin vain päävaltapuita, jk;ssa taas muidenkin latvuskerrosten puita harventaen .  Yli ”taulukkohintojen” maksettiin molemmilla kuvioilla , silti hintaerot oli selviä edellä kertomani mukaisesti.   Hintaero päätehakkuuseen verrattuna olisi ollut  sitten vielä vähän suurempi.

    Arveluttavina pitäminen on oma asiasi.     Minä pidän arveluttavina  esim. niitä tarinoita veroilla tienaamisilla joita mister Jovain on esittänyt.  Ne ei perustu mihinkään todelliseen vaan mielikuvitukseen.

Esillä 10 vastausta, 5,721 - 5,730 (kaikkiaan 6,253)