› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,791 - 5,800 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 579 580 581 … 1 439 1 440 1 441

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 16.8.2022, 10:25

    Suojuspuuhakkuita tehtiin yleensä 2- vaiheisena. Jos nyt tehdään jk:n harsintaa kertakorjuulla jossa pystyyn jää vähän puuta ,niin lopputulos on helposti ei- toivottu tuulituhojen takia.     Jos jää runsaasti myyntipuuta pystyyn, niin silloin  kannattavuus jää heikoksi pääomakulujen suuruuden vuoksi.      Alikasvoskuusikon vapautus onnistuu molempien asioiden suhteen yl. paremmin.

    R.Ranta R.Ranta 16.8.2022, 10:29

    Mistä minä tiedän aegolius, kun en tunne tapausta, enkä ole mikään jk:n asiantuntija männiköitteni kanssa.

    Suomessa on metsiä ja olosuhteita vaikka minkälaisia. Olosuhteiden erot ovat valtavia ja siksi jostakin yleispätevästä menettelystä on täysin mahdoton puhua. Hyvässä paikassa kannatta panostaa niin pirusti ja huonossa paikassa ei mitään. Puulajitkin ovat niin tavattoman erilaisia.

    Taloudellinen tavoite on selvä ja pätee kaikkialla ja kaikissa tielanteissa. Se on yksiselitteisesti nettotuoton nykyarvon maksimointi. Joka muuta väittää pyrki selittelemään tai on ymmärtämätön.

    Puuntuotos, kehitysluokkajakauma jne. eivät ole metsänomistajan taloudellisia tavoitteita, vaan kannattavuus eli nettotuoton nykyarvo.

    Totta kai kehitysluokkajakaumalla voi olla joku merkitys esim. omatoimisen töiden jakautumiseen tms. mutta mikään metsänomistajan taloudellinen tavoite se ei ole.

    1+ 1 = 2 ja 1 + 2 = 3 eli yhtälöö laitetut arvot vaikuttavat lopputulokseen Gla. Ei kait kukaan ole muuta vakavalla naamalla väittänyt. Tekisi mieli kaivaa arkistoista sinulle parinkymmenen vuoden takainen lehtikirjoittelu kahden Tapion miehen ja Tahvosen välillä. Tapion miehet väitti kiven kovaan, että metsänomistajan taloudellinen tavoite on puuntuotos eikä taloudellinen kannattavuus.  Se on se syy,miksi vieläkin vierastan sanaa Tapio. Kirjoittamaan piti lopulta valjastaa lauma huippuekonomisteja.

    En nyt kuitenkaan kaiva, ettet saa lisää näppyjä menneisyyden kirjoitteluistani. Aivan sama ongelma näyttää vaivaanan vieläkin monia, vaikka käsitykset ovat oleellisesti jo muuttuneetkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.8.2022, 10:37

    normaali 3-luokan varttunut kasvatusmetsä

    Anteeksi, luin blogin esimerkin huonosti. Siinä tapauksessa jos tuollainen jää jäljelle, jatkossa on mahdollista joko jaksollinen tai jatkuvapeitteinen malli.

    RR lienee perehtynyt Tapion metsänhoitosuosituksiin. Kyllä perusmetsänhoito on aika selkeää, ei se rakettitiedettä ole.

    Timppa 16.8.2022, 10:40

    Jos ajattelet R.Ranta asiaa hieman syvällisemmin, juuri optimaalinen kuviojakautuma on se, mikä kestävimmin vaikuttaa ja parantaa metsäomaisuuden nykyarvoa.

    Minustakin on itsestään selvää, että ainakin myyntitilanteessa tuollainen tila ylihinnoitellaan.

    Mutta saa tuollaisen tilan puistakin keskimäärin parempaa hintaa.  Tai on ainakin saanut 2018 ja tänä vuonna, kun on myynyt harvennuspuuta päätehakkuun mukana.  On tapaus, jossa ensiharvennuspuusta on saanut päätehakkuun hinnan.   Tai esiharvennus- ja harvennuskuidusta hyvän päätehakkuuhinnan ja -tukista liki päätehakkuuhinnan.  Sitten on tilanteita, jolloin harvennukset ja päätehakkuut on kannattanut myydä erikseen.  Siis, jos metsässä on erilaista puuta, niin sopivilla leimikkovalinnoilla voi saada ihan ilmaista rahaa.

    Toinen etu tasaiselle ikäjakautumalle on se, että hoitotyöt on helppo organisoida ja valvoa niiden laatua.

    Tietysti metsä, jossa on eri-ikäistä puustoa on vähiten altis erilaisille tuhoriskeille.

    Siis käytännön metsätaloudessa tasaisen ikäjautuman metsä tuottaa paremmin.

     

     

    aegolius aegolius 16.8.2022, 10:58

    >Mistä minä tiedän aegolius, kun en tunne tapausta, enkä ole mikään jk:n asiantuntija männiköitteni kanssa.

    Vastasit odotetunlaisesti. Ostetaan metsä, jossa on järeää ylispuustojaksoa ja sen ”alla” tavanomaisempi 3-luokan kasvatusmetsä. Toteutetaan metsään ylispuut poistava ja jälkeen jäänyttä metsää harventava hakkuu erinomaisin mittauspöytäkirjatuloksin. Kirjoittajan mielestä esimerkki osoittaa jatkuvan kasvatuksen olevan upea vaihtoehto, koska tukkiprosentti on (järkäleiden vuoksi) jäätävän korkea? Oletko RR nyt ihan tosissasi, että vaikka kaikki ajattelusi on sinun mielestäsi kriittistä, et näe tässä mitään erikoista? Jos näin on, taidat olla samassa lokerossa blogin kirjoittajan kanssa, joka paheksuu tahallista harhaanjohtamista, mutta tekee itse sitä silmät kirkkaina.

    Minun mielestäni pitäisi olla laitumella oleville lehmillekin selvää, että kyseinen ”toinen jk-hakkuuni” ei liity kasvatusmenetelmien vertailuun millään tavalla.

    Edit. Jatkan vielä RR, että sanot ettet tiedä ja peset nyt käsiäsi männiköittesi kanssa. Miksi olet kuitenkin kritisoinut minua, kun olen voimakkaasti kritisoinut Arvometsän blogin tekstejä (ne muuten koskettavat enimmäkseen kuusikoita)? Sanot ettet tiedä, mutta haluat silti kritisoida minua? Eikö sinun pitäisi tietää, että olen väärässä ennen kuin sinulla olisi enemmän aihetta kritiikkiin?

    Nykyarvon painotuksesi on tietysti teoreettisesti oikein, mutta jokaisella kerralla jätät korkoprosentin mainitsematta. Jos tunnet menetelmän, tiedät, että korkoprosentilla 0 arvokasvun merkitys poistuu lähes kokonaan ja korkoprosenttia korottamalla arvokasvun vaikutusta saa lisättyä (ja kiertoaikaa lyhenettyä). Itse koronkoron menetelmä ei tee kummastakaan menetelmästä parempaa eikä huonompaa, vaan se on vain matemaattinen työkalu. Menetelmästä puhuminen jättämällä korkoprosentti kokonaan kertomatta on vähän kuin… no, jätän nyt jotain sanomattakin tänään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.8.2022, 11:33

    Jotta nykyarvon maksimointia voi edes kirjoituspöydällä tai tietokoneella tehdä, pitää olla ennuste metsän tulevasta kehityksestä. Mitä pitemmälle ennustetaan sitä epävarmempi tulos. Toteutuuko ennuste käytännössä, se on vielä epävarmempaa.

    Aiempi kokemus ja mittaukset kuitenkin osoittavat, että metsikön onnistunut uudistuminen, hyvä puuntuotos ja hyvä hinta puusta saadaan hieman varmemmin jaksollisessa mallissa. Lisäksi sillä vältetään riskejä. Tästä kannattaa maksaa jonkin verran preemiota kiertoajan alussa.

    R.Ranta R.Ranta 16.8.2022, 12:13

    Nettotuoton nykyarvoon kaukana tulevaisuudessa olevat virheet pienenevät kuin pyy maailmanlopulla. Pyrkimyshän on ottaa AJ kaikki sinun mittaustuloksesi huomioon nykyarvoa laskettaessa. Maailam synnystä tähän päivään. Ei vain ole mitään muuta matemaattisesti perusteltua tapaa.

    Tulos on sitten mikä on jatkuva, jaksollinen tai jotain siltä väliltä. Laskentatapa ei ota pienintäkään kantaa siihen.

    Olen aegolius pyrkinyt kertomaan, että emme kumpikaan tiedä mitään satavarmaa.

    Puuki 16.8.2022, 12:19

    Nykyarvon laskenta yhdelle kiertoajalle on kyllä vähän eri asia kuin paljaanmaan arvon laskeminen.   Siinä koijataan helposti, jos lasketaan esim. päätehakkuun  puun myyntitulojen kuuluvan  edelliseen kiertoajan tuloihin. Jos sitä ei ymmärrä, niin menee retkuun kanttavuusarvion tekemisessä kuten täällä ainakin joku  kirjottaja kuulostaa tehneen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.8.2022, 12:21

    No mitä mieltä RR oli Arvometsän esimerkkilaskelmasta YLE:n artikkelissa – menikö oikein? Laskelmasta puuttui ainakin se oleellinen tieto mitä laskentakorkoa käytettiin kun jatkuvapeitteinen malli saatiin edullisemmaksi. Lisäksi taimikonhoidon kustannuksia syntyi vain jaksollisessa mallissa.

    Avohakkuusta jo vuonna 0 saadut tulot ja niiden mahdolliset tuotot metsän ulkopuolella voi olla selvintä jättää pois, jos halutaan vertailla puhtaasti sitä kumpi on parempi metsätalouden kannalta. Kokonaistaloteen ne tietenkin vaikuttavat mutta ne eivät ole ”tulevia tuottoja” metsästä.

    Tapion sivustolla oli esimerkkejä kannattavuusmittareista. Eikö paljaan maan arvokin muodostu juuri tulevia tuottoja diskonttaamalla? Sisäinen korko on se korko jolla paljaan maan arvo on 0.

    Timppa 16.8.2022, 12:28

    Aiempi kokemus ja mittaukset kuitenkin osoittavat, että metsikön onnistunut uudistuminen, hyvä puuntuotos ja hyvä hinta puusta saadaan hieman varmemmin jaksollisessa mallissa. Lisäksi sillä vältetään riskejä. Tästä kannattaa maksaa jonkin verran preemiota kiertoajan alussa.

    Juuri näin paitsi, ettei sitä preemiota tarvitse yleensä maksaa, koska aukosta saadaan niin hyvä puunhinta kuten  olen  jatkuvasti tolkuttanut.  Eikä kyseessä ole hieman varmemmin vaan yleensä varmemmin.

Esillä 10 vastausta, 5,791 - 5,800 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 579 580 581 … 1 439 1 440 1 441