Jatkuva kasvatus käytännössä.

Minä ymmärsin sen Reiman kirjoituksen niin, että minulla voi olla taimikko, jossa 1800 kuusta/ha.  Harvennan pari kertaa ja en teekään päätehakkuuta vaan ”Konneveden” hakkuun.  Seuraus on siis katastrofi.

Meilläkin on kuvio, johon istutettiin kuuset,mutta halla vikuutti niistä suuren osan.  Sattui vieressä olemaan superkoivu, jonka siemenistä alkoi kasvaa hyvä koivuntaimikko.  Päätettiin alkaakin kasvattaa koivua ja annettiin niiden kuusentaimien jäädä omilleen.  Katsotaan aikanaan mitä tehdään.  Kasvatetaan ensin koivikko.  Yritetäänkö aikanaan sen jälkeen kuusikkoa alustaimista vai ei.  Tällaiset ovat tietysti poikkeustapauksia eikä metsän käsittelyä suunnitella niiden mukaan.  Ei siis toisaalta yritetä turhaan taistella luontoa vastaan.

Reima: ”1+ 1 = 2 ja 1 + 2 = 3 eli yhtälöö laitetut arvot vaikuttavat lopputulokseen Gla. Ei kait kukaan ole muuta vakavalla naamalla väittänyt.”

Ei ole väittänyt, etteikö vaikuttaisi. Mutta on väittänyt, että jk-metsä kasvaa ilman hoitokustannuksia ja vieläpä tasarakenteiseen verrattuna kohtuullisen hyvin. Sehän ei pääsääntöisesti pidä paikkaansa.

Turvemaiden yhteydessä on todettu, että korvessa kuusi uudistuu luontaisesti, mutta tällaisia on turvemaista vain pieni osa. Kuitenkin tämä reunaehto on unohdettu ja lavennettu jk soveltuvaksi em. perustein yleisesti ottaen turvemaille. Silloinkaan lähtöarvot ei pidä paikkaansa. Tästä on kyse.

”Tekisi mieli kaivaa arkistoista sinulle parinkymmenen vuoden takainen lehtikirjoittelu kahden Tapion miehen ja Tahvosen välillä. Tapion miehet väitti kiven kovaan, että metsänomistajan taloudellinen tavoite on puuntuotos eikä taloudellinen kannattavuus.  Se on se syy,miksi vieläkin vierastan sanaa Tapio. Kirjoittamaan piti lopulta valjastaa lauma huippuekonomisteja.”

Kaivetaan sen sijaan muutama Tapion julkaisema metsätaloutta käsittelevä kirja, minun hyllystäni löytyvät taitaa olla kirjoitettu pääosin n. 2000-2010. Asiat ei poikkea millään tavalla nykyisin vallitsevasta käsityksestä. Toisaalta nykyään löytyy edelleen monenlaista näkemystä metsien käsittelystä mm. päättäjien, alan asiantuntijafirmojen ja tutkijoiden taholta, joten ei tilanne tässä suhteessa ole mihinkään muuttunut. Tällä palstalla löytyy esimerkki metsäalan ammattilaisesta, jonka mielestä hirvituhot voi välttää oikealla hoidolla, eikä hirvieläinkantaa siksi ole tarvetta metsätalousperustein leikata. Aina löytyy siis pöhköjä mielipiteitä, jos on tarve niillä jotain osoittaa. Ratkaisut tekee ja niistä vastuun kantaa kuitenkin metsänomistaja. Ongelma asiasta tulee, jos lainsäädäntöä aletaan muuttaa näiden nykyajan kettutyttöjen toiveiden mukaiseksi.

Pahoittelen toistoa. Miten tuon äskeisen esimerkin tilan kuviot tai niiden kehitysluokkamäärät vaikuttivat alussa mainitsemani päätehakkuun tukkiprosenttiin? (tai tulevat vaikuttamaan siihen seuraavaan hakkuuseen)

Lisäys.

Vastaus: ei millään tavalla. Vaikka toisin näytetään väitettävän.

Sen sijaan joillekin kirjoittajille voisi olla paikallaan miettiä vaikka muutaman minuutin ajan että onko sanottavaa, onko jo sanottu,  onko mitään järkevää sanottavaa, osuuko aiheeseen jne. Vaikuttaa vähän siltä että filtteri unohtuu joskus kokonaan.

Niin Husq165R, vaikuttaahan se siinä mielessä, että nyt sinulla on sitä rahaa, jotta voit kasvatella niitä muita kuvioita järeämmäksi. Metsäomaisuuden hoito on näin yksinkertaista, – vai mitä Husse!

Uskomatonta. Nyt tuo sama trolli väittää tietävänsä tavoitteeni metsänomistajana ja välillisesti rahatilanteeni ”kasvatella muita kuvioita”.

Vielä aamulla nimim. Visakallolla tukkiprosentin ja palstan kehitysluokkajakauman välillä tuntui olevan vahva yhteys. Joka osoittautui siis täydeksi huuhaaksi.

Tuolla tasolla liikutaan sitten tällä keskustelupalstalla. Ei tosin yllättänyt.