Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,390 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 minuuttia sitten mehtäukko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 5,821 - 5,830 (kaikkiaan 14,390)

1 2 3 … 582 583 584 … 1 437 1 438 1 439

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Visakallo 16.8.2022, 17:07

Miten Hussen omat tavoitteet metsänomistajana ja rahatilanne vaikuttavat muiden metsänomistajien tavoitteisiin?

Gla 16.8.2022, 17:14

Suunnitelmallisuuden merkityksen allekirjoitan. Tukkiprosenttikin vaikuttaa kantohintaan. Ennakointi = suunnitelmallisuus ja tasainen kuormitus vaikuttaa lähinnä mahdollisuuteen tehdä omatoimisesti asioita.

Voi tietysti olla, että näiden tuloksena kehitysluokkajakauma tulee kuntoon, mutta suunnitelmallisuudessa en tavoittele tiettyä jakaumaa. Jos teen vähänkään isomman aukon, istutuksen hoitaa metsuri. Pienemmät voin hoitaa itse. Se on minun tapani tasata kuormitusta. Joka tapauksessa itselle löytyy työtä niin paljon kuin ehtii tehdä. Kuviokoko yms. selkeys vaikuttaa taas siihen, mitä kannattaa teettää. Esim. rästejä en pura ostopalveluna.

Exceliin tehdyyn aikatauluun voi merkitä, milloin joku taimikko on tulossa raivaukseen. Silloin voi katsoa, pitääkö joku toinen kohde hoitaa pois alta, ettei viivästy ja mene siksi pilalle.

Visakallo 16.8.2022, 18:05

Ei kehitysluokkajakautuman pidä mikään itsetarkoitus ollakaan, mutta mahdollisuuksien mukaan sitä voi ja kannattaakin tavoitella. Se on kuin hyvä työkalu, jota ilmankin kyllä pärjää, mutta sen kanssa työ sujuu paljon paremnmin.

aegolius 16.8.2022, 18:42

Itse en näe mitään syytä pyrkiä kehitysluokkajakauman tasaisuuteen, koska metsätalous on vain sivutulo. Jos omistaisin vähintään 200 ha metsää etelästä eikä kiinnostaisi käydä muualla töissä, niin silloin merkitystä tulee. Jos ajattelee vain pelkkää tuottoa, niin keskimääräiselle metsänomistajalle lähes täysin päinvastainen olisi parempi, koska silloin ei tarvitsisi alle 10 ha leimikoita myydä ja myydylle puulle saisi leimikoiden kookkaamman koon ansiosta hieman paremmat hinnat.

A.Jalkanen 16.8.2022, 20:06

Ajallisen hajautuksen mahdollistajana jossain määrin vaihteleva kehitysluokkajakauma puoltaa paikkaansa: aina on jotain myytävää jos sattuu kohdalle korkeasuhdanne.

Visakallo 16.8.2022, 20:42

Kehitysluokkajako vähentää myös luonnontuhojen riskiä.

Visakallo 16.8.2022, 20:45

Suurimmat metsäalan toimijat eivät juurikaan ole siirtyneet metsissään jatkuvaan kasvatukseen. Mistä arvelette tämän johtuvan?

Jovain 16.8.2022, 20:48

Kehitysluokkajakauma on ymmärrettävä jaksottaiselle metsänhoidolle, mutta ei enää jk metsänhoitoon. Metsänkoitomuotonakaan eivät ole synonyymejä keskenään, sijoittuvat ja ajoittuvat eritavalla metsään. Metsään.fi ohjemassa on yhdistelty eri kehitysluokan ja käsittelyvaiheen metsiä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Luodaan edellytyksiä jaksottaiselle metsänhoidolle, jotka saadaan ajan tasaiseksi ajan kanssa tai sitten avohakkuuna nopeammalla aikataululla. Palvelee kuitenkin huonosti muuta metsänhoitoa ja tällaisessa omavaltaisessa ohjauksessa aina voi kysyä, onko metsäviranomaisen asia mennä ohjailemaan metsänomistajan metsiä ja siellä toteutettavaa metsänhoitoa.

Visakallo 16.8.2022, 20:52

Voihan niitä kuvioita jakaa jos siltä tuntuu. Aika vähän suomalaista metsänomistajaa nykyisin määräillään. Suomen metsälaki ja sen soveltaminen ovat yksi maailman vapaimmista.

aegolius 16.8.2022, 20:57

>Kehitysluokkajako vähentää myös luonnontuhojen riskiä.

Ovat nämä kyllä melko yksioikoisia heittoja. Jos minulla siis on kakkos-, kolmos- ja nelosluokan metsää jo valmiina, niin ostamalla reilun taimikon, suojelen vanhempia metsiäni luonnontuhoilta? Mitä minä en nyt taas ymmärrä?

Edit. Väkisinkin tulee ajatus, että pitäisi olla kaikki yhdessä palstassa, jolloin voisi ajatella vaihtelevuuden antavan jotain suojaa. Kenellä Suomessa näin on? Itsellä on erillisiä kiinteistöjä enemmän kuin sormia, mutta silti olen pikkutekijä isoihin verrattuna.