› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,881 - 5,890 (kaikkiaan 14,393)
1 2 3 … 588 589 590 … 1 438 1 439 1 440

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rukopiikki 18.8.2022, 14:30

    Jos jatkuvan metsiä ei voi lannoittaa niin silloin kaikki kannattavuusvertailut kannattaa unohtaa. Jaksollisessakaan ei kannata tehdä minkäänlaista rätinkiä jos lannoitukset laiminlyö. Tuotto jää niin paljon suurimmasta mahdollisesta.

    Rane 18.8.2022, 14:41

    ”Tuotto jää niin paljon suurimmasta mahdollisesta.”

    Mistäs Gruppa Revanovitsin älypää tietää tämän jos ei tee ”minkäänlaista rätinkiä”?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.8.2022, 14:50

    Lannoitteiden hinta lienee karannut liian korkeaksi. Ovatko typpilannoitteet muutenkaan kestävään metsätalouteen kuuluvia. Puusta pitäisi saada sellainen hinta että luonnonmukainen lannoitus karikkeiden, lepän typensidonnan, sadevesien ja rapautumisen myötä riittää, ellei ole ravinteiden epätasapaino. Tuhkalannoitus ja boori Ok. (Edit, lisätty karikkeet.)

    Pyrkiminen suurimpaan mahdolliseen puuntuotokseen oli ennen metsäpolitiikan tavoite, mutta nyt asiaa pitäisi ajatella myös kannattavuuden ja monitoiminnallisuuden kautta.

    Visakallo Visakallo 18.8.2022, 14:58

    Aina silloin tällöin aprikoidaan, milloin Helsingissä Kolmen sepän patsaan seppä lyö ylhäällä pitämänsä lekan alas? – Nyt se tiedetään. Silloin, kun jk:sta julkaistaan täysin rehellinen laskelma!

    Hämis 18.8.2022, 22:26

    3 osainen juttu jatkuvasta. Kiitos Topille taas.

    Perko 21.8.2022, 11:28

    Topi kertoi surullisen tarinan,  kiitos! . Etelä- Suomen  ja muutkin maakunnan metsät ovat saastutettu  lahottajalla josta ei pääse  irti!  Huono juttu kun heistä haitanaiheuttajista ei nyt kukaan ilmaannu kertomaan ja korvaamaan vahinkoa.  Aiemmin vähemmästäkin hakivat käräjille.

    Mielenkiintoista tulkita patsaista tulevaisuutta.  Millaista  tulevaisuutta  Visa ennustat Lenin- patsaista?  Ne  ovat enimmäkseen pystytetty aikana  kun yläharvennus kiellettiin  ja aukkohakkuut vapautti liikkuma- alaa tankeille.  Ryzzällä koeajo oli Kannaksella -44 sähkölinjaa seuraillen.

    Puuki 22.8.2022, 11:20

    Kesäkorjuut upottavissa olosuhteissa lisää juurikääpää. Mutta oletettavia tuhoja voidaan vähentää mm. viljelemällä koivuja välillä  ja kehittämällä korjuumenetelmiä vähemmän maaperää vauriottavaksi.  Leveät telat varsinkin ajokoneissa auttaa asiaa,  jos konekuskit on huolellisia hakkuissa ja ajossa.    Panssarien torjuntaan ei puun kasvatus riitä, pitää olla vähintään kivilohkareita isolla alalla ja muuta paremmin toimivaa tapaa.

    isaskar keturi 23.8.2022, 10:28

    Jatkuvan kasvatuksen tulevaisuus selviää nyt lähivuosina. Kirjanpainajien esiintymät ovat nyt sillä tasolla, että tulee käytännössä koko maan kattavasti testattua harsittujen kuusikoiden kestävyys luonnontuhoja vastaan. Kumpi pärjää paremmin jatkuvan kasvatuksen metsät vai aukkojen reunametsät? Toivottavasti joku tutkijan planttu älyää nyt perustaa riittävän laajat ja kattavat seurannat aiheesta.

    Timppa 23.8.2022, 10:59

    Suomessa on aika laajaa kokemusta jaksollisen kuusikon muuttamisesta jatkuvaksi.  Esimerkkeinä tämä aloittajan esimerkki, Konnevesi, vuonna 2018 Joutsassa.  Samanlainen  havainto minulla, kun Saarijärvellä tehtiin tuollainen yläharvennushakkuu.  Pari vuotta katseltiin kuusten kuolemaa ja sitten  tilattiin moto tekemään aukko.

    Olisi valtavan hienoa, jos joku tekisi objektiivisen tutkimuksen asiasta.

    Asia erikseen on sitten uudet metsät.  Niitä pitäisi mahdollisimman paljon kasvattaa sekametsinä, mikä on onnistuu vain alkaen aukosta.

    Perko 23.8.2022, 12:59

    Puuki  voi ajella  metsässä panssareilla  sen  mitä näkee ympärilleen. Vanhalla opilla torjunta on   metsässä turvallisempi  kuin aukealla odotella. On tulleet nuo härdellit ilmasta seuraamaan leimikoita.  Monikerroksellinen metsä  tuntuis muutenkin  leppoisammalle vaania maahaantukeutujaa.  Pelloilla ja aukeilla liikuttiin pimeän aikana ettei ihan maaliksi telläyvytty.   Ovat voineet  tavat jo muuttua.

Esillä 10 vastausta, 5,881 - 5,890 (kaikkiaan 14,393)
1 2 3 … 588 589 590 … 1 438 1 439 1 440