Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,891 - 5,900 (kaikkiaan 14,353)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain Jovain

    Tuosta Timpan sekametsässä on todenperäisyyttä, jos halutaan välttää kuusettumista, avovaiheen kautta puulajisuhteiden lisäämiseen on syytä pyrkiä. Aina metsänhoitoa voidaan kritisoida ja sitäkin, miten jatkuvaa kasvatusta lähestytään. Timpan sekametsässä se on kerrottu ja toisaalta, onko jatkuvalla kasvatuksella väliä mitä se on. Avovaihe tuottaa tasarakenteista ja tuottaa erirakenteista ja metsän myöhemmässä kasvatusvaiheessa myös luonnon taimikoita kuusikoita molempiin. Kysymyshän kuuluu, tyydytäänkö kuusettumiseen vai voidaanko uutta alkua ottaa avovaiheen kautta. Pienaukko on auttamatta liian pieni monipuolistamaan metsää ja poimintahakkuut suosivat pääasiassa kuusikoita. Siellä missä mänty uudistuu on omat vaiheensa.

    Kurki Kurki

    Aina metsänhoitoa voidaan kritisoida ja sitäkin, miten jatkuvaa kasvatusta lähestytään.

    Minä tulkitsen tuota Jovainin oivallusta niin, että jatkuvaa kasvatusta on hakata kuviolta joka vuosi esim 1 hehtaari 60ha:sta ja jaksollista kasvatusta on, kun hakataan koko kuvio kerralla ja harvennnetaan sitten kuviota 15..20 vuoden välein  joko alaharvennuksena tai yläharvennuksena.

    Jovain Jovain

    Eiköhän avohakkuu ja keinollinen uudistaminen kuulu myös jk metsänhoitoon. Vaikea on muuten sekametsiä saada aikaiseksi ja liiallista kuusettumista hallintaan. Jos avohakkuu hyväksytään jk metsänhoitoon, se muuttaa metsänhoitoa. Ei puhuta enää jaksottaisesta tai erikseen jk metsänhoidosta. Sitä samaa ovat, tehdäänkö aukkoa vai eikö tehdä? Kasvatetaanko metsää eri- vai tasarakenteisena? On tavasta hoitaa metsää, vaikka jaksottaista koko pinta-alalla, jos siltä tuntuu. Kaiketi kuitenkin niin, että nuoret metsät säästetään vielä valtapuuston kasvattamiselle, olipa se suuntaus sitten mikä hyvänsä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovain kirjoittaa aika lailla vapaasta kasvatuksesta: tehdään kulloinkin se mikä tuntuu järkevältä. Ei sitouduta kiertoajan mittaiseksi ajaksi saati pitemmäksi mihinkään malliin, vaan eletään mahdollisuuksia hyödyntäen ja tarpeen vaatiessa suuntaa muuttaen.

    Puuki

    Avohakkuu hyväksytään myös jk:n metsän hoitoon, samoin korjaavina toimenpiteinä mm. taimikonhoito ja täydennysistutus.  Tarvittaessa myös maanmuokkaus jotta toiminta olisi järkevää .  Hyvä niin.   Mutta mitä jää jäljelle silloin jk:n ja tasaikäsen metsän kasvatustapojen tulosvertailuista ja niiden tuloksista joita on esitelty valtamedioita myöten ja vaikutettu loppaamalla esim. EU:n  päättäjiin ?    Ei yhtään mitään .    Tai jäähän niistä sentään jotain – p askat asiantuntemattomat päätökset jotka voi vaikuttaa moneen tärkeään asiaan vuosikymmenten ajan.

    Jovain Jovain

    Tarvitseeko mitään jäädä jäljelle, jos metsät luokitellaan samanlaiseksi. Minä en ainakaan usko kahden hintaiseen metsään tai kahden hintaiseen korjuuseen. Hintaeroja muodostuu, mutta niitä muodostuu aivan muista syistä. Kauppaa käydään puusta ja kauppaa käydään korjuusta ja tuloksia voidaan aina vertailla. Toivottavasti ei kuitenkaan vastakkainasettelusta, sillä suurimmat erot voivat tulla sitä kautta. Tuskin kannattaa uskoa tiukasti luokiteltuun metsänhoitoon, ei myöskään puukauppaan, että olisivat oikotie menestykseen. Ei ainakaan tavan puuntuottajan kannalta, vaihtoehtoja pitää olla.

    Timppa

    Sitten Jovain olet täysin sokea.  Hyvää päätehakkuuleimikkoa hakkaa 300 m3/työvuoro ja poimintaa 100 m3, jos sitäkään.  Nopea  saatavuus on korkeasuhdanteessa tärkeää.  Kun kysyntä heikkenee, silloin tehdään harvennuksia.   Sekä hinnat että tuottavuus ovat täysin erilaisia.  Usko vaan Jovain.

    Jovain Jovain

    Timppa: Kerrot uudistamisen ja hoidon kustannuksista pääseväsi vähällä, myös ilman jk:hon kohdistamiasi tulonsiirtoja. Uudistat edullisesti ja pienellä vaivalla ja otat huomioon myös luonnon tarjoamia mahdollisuuksia. Mikä tässä jää uupumaan jk metsänhoidosta. Sekin perustuu alempiin kustannuksiin ja valtapuuston (parhaan puuston) kasvattamiseen. On kasvatettavan puuston osalta pääomavaltaista, myös avohakkuuta, mutta ei kuitenkaan paljon parjattua tamppaamista tai harsittuja alusmetsiä. Nämä vaihtoehdot eivät jää kovin kauas toisistaan, kuten pidemmästä kierrosta tai erirakenteisista hoidetuista metsistä. Ei myöskään sekametsistä.

    Timppa

    Se eroaa jk-metsänhoidosta, ettei siinä ole varmuutta tuleeko mitään ja jos tulee niin mitä.

    Minulla on tavoitteenaa kasvattaa oikeita puita oikeissa paikoissa.  Siis kasvupaikka määrittelee mitä kasvatetaan, koivikoita, kuusikoita, männiköitä, sekametsiä.  Kasvatuksessa hyödynnetään jalostusta ja teknologiaa.  Siis paras siemenmateriaali ja parhaat kasvuolot.  Olen tehnyt joskus testejä.  Jättänyt jonkin paikan kasvamaan omillaan.  On eroa valtavasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kerro Jovain: miten oma metsänhoitosi eroaa Tapion suosituksista? On jäänyt edelleen epäselväksi. Jotenkin osaat taitavasti yhdistää mallien parhaat puolet mutta miten? Ehkä sovellat professori Pukkalan ”vapaata kasvatusta”: tehdään aina se mikä on järkevää ja mihin mahdollisuudet tarjoutuvat.

Esillä 10 vastausta, 5,891 - 5,900 (kaikkiaan 14,353)