› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,901 - 5,910 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 590 591 592 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 28.8.2022, 18:26

    Nyt ollaan suunnittelemassa Valtion tukea suometsien jatkuvan kasvatuksen hakkuiden suunnitteluun.  Tässä Hesarin lukijan kirjeeseen kommenttini:
    Soita on n 100 erilaista tyyppiä ja niillä sekä niiden ojituksilla on monia vaikutuksia. Reunametsien soistuminen on pysähtynyt ja ohutturpeiset suot ovat ”ennallistuneet” metsiksi. Monen ojitetun suon puun kasvu on lisääntynyt merkittävästi. Tällaisen suon hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet, mutta vielä pahemman kasvihuonekaasun, metaanin, vähentyneet. Soiden puustolla on merkittävät taloudelliset ja sitä kautta myös työllistävät vaikutukset etenkin siellä, missä soita on paljon. Soilla on siis monta erilaista ja eri suuntiin vaikuttavaa tekijää, että on hyvin vaikeaa arvioida mikä on viisasta ja mikä ei

    Suon laidalla käytännön toimia miettivä metsänomistaja on ymmällään. Jos ei tarvitsisi välittää vesistöistä, niin helppoa olisi jatkaa entiseen malliin. Selvää on, että osaa aiemmista ojituksista ei voi kunnostaa liian suurin vesistöriskien vuoksi. Yhtä selvää on myös, että tarvitsemme edelleenkin paljon kunnostusojituksia, jotta estäisimme lisäsoistumisen ja turvaisimme nykyisten soiden metsänkasvun ja sen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Olen Veli-Jussi Jalkasen kanssa samaa mieltä, että kyseessä on normaali liiketoiminta ja vastuu sen kustannuksista kuuluu metsänomistajalle. Olen myös sitä mieltä, että myös hakkuiden suunnittelun maksaa metsänomistaja.

    Hienoa olisi, jos soita voitaisiin kasvattaa jatkuvan kasvatuksen periaattein, mutta omakohtaiset kokemukset eivät ole rohkaisevia. On kaksi ongelmaa, taimettuminen ja puuston pystyssä pysyminen. Kumpaakaan ei voi ratkaista suunnittelun keinoin. Lakiesityksen suometsien jatkuvan kasvatuksen suunnittelutuki näyttäisi olevankin räätälöity tukemaan jatkuvan kasvatuksen suunnittelupalveluja myyviä firmoja. Ei Suomen luontoa.

    Aloittajat kirjoittivat lakiehdotuksen hienoista tavoitteista. Epäilen, ettei kaikkia pystytä sovittamaan samaan pakettiin. Pelkään, että suoluonnon osalta ainoat todelliset hyötyjät ovat em firmojen lisäksi ne virkamiehet, jotka noita asioita käsittelevät.

    Timppa 28.8.2022, 19:35

    Ja tässä vielä lisää:

    Selvennän suoluonnon ongelmatiikkaa esimerkein:

     

    1. Avohakatulle suolle, jossa ojat kohtalaisessa kunnossa, istutettu laikkumättäisiin männyntaimet 2019. Ne kasvavat hyvin.  Ei ole syntynyt mainittavasti luontaisia männyntaimia.
    2. N. 50-vuotias kuusikko harvennettiin perinteisesti 2019. Karhunsammal oli estänyt taimettumisen. Havaittiin, että 17 % hakatuista puista oli lahovikaisia.   Joudutaan jatkossa uudistamaan kasvattamalla ensiksi koivukkona.
    3. Suolle, jonka puustossa oli kerroksellisuutta, tehtiin poimintahakkuu 2019. Taimikko lisääntyi, mutta iso osa suurimmista männyistä kaatui.
    4. Mietittiin mitä tehdään päätehakkuuikäistä sekametsää kasvavalle suolle. Ojat kunnossa.  Päätettiin, että hakataan aukoksi.  Kohdan 3. tapaus toimi varoittavana esimerkkinä.  Päätettiin, että uudistetaan kääntömättäillä ja istutetaan kuusta ja mäntyä sekaisin.

     

    Jos tuollainen suoluonnon jatkuvan kasvatuksen suunnittelutuki olisi ollut käytössä, niin vähintään 3 tapauksessa olisin saanut tarjouksen jatkuvan kasvatuksen hakkuun suunnittelusta.  Ja jos olisi tehty jatkuvan kasvatuksen hakkuu, niin kaikki kerrrat olisivat päätyneet epäonnistumiseen.  Nyt asiaa harkittiin MHY:n edustajan kanssa rauhassa ja päädyttiin yleensä oikeisiin tuloksiin.  Kaikki erilaiset tuet johtavat usein tilanteisiin, joissa tulos ei vastaa tavoiteltua.  Tuo soiden jatkuvan kasvatuksen suunnittelutuki on juuri sellainen, mitä ei missään tapauksessa saa toteuttaa, kun tiedetään vielä voimakkaat eräiden yliopistojen ja firmojen puolelta.

    noita asioita käsittelevät

    suorittava porras suorittava porras 28.8.2022, 19:46

    Suometsien jatkuva kasvatus ei ole ollenkaan loppuun asti ajateltu mahdollisuus. Voin vahvistaa Timpan kokemukset ja havainnot tuuliriskistä ja taimettumisen epävarmuudesta. Pinnassa oleva juuristo ei jaksa pitää harvassa kasvavia puita pystyssä eikä uutta metsää synny ilman kevyttä muokkausta. Suomaan pintavaurioitakin voi ehkäistä tekemällä välillä avohakkuu. Korjuu onnistuu avolla vähäisin painumin ,kun hakkuutähdettä on runsaammin kantavuutta parantamassa. Jatkuvan harvennuksen seurauksena urat suossa tulevat jossakin vaiheessa ongelmaksi. Samoja uria ei ajella uppoamatta montaa kertaa. Tämä on teoreetikoilta päässyt unohtumaan. Yhden harvennuksen taktiikalla pysyvät painumat voidaan minimoida.

    Puuki 28.8.2022, 20:01

    Taimettuminen ja riittävä veden haihdutus on usein ongelmana , jos haihduttavaa puustoa ei ole riittävästi.  Rahkasammaleisilla soilla onnistuu luont. uudistaminen yleensä helposti märkään turpeeseen kunhan jatkossa huolehditaan liian veden johtamisesta pois alueelta.  Muuten on mahdollista ja todennäköistä tukehduttaa heti  alkuun taimien kasvu.    Jossain erityistapauksissa onnistuu varmaan jk:n hakkuunakin , kun valmiina erirakenteista sekapuustoa riittävästi.  Rehevillä korvilla voi onnistua hyvinkin, ainakin luont. uudistaminen lehtipuuston alle.  Mutta tuo erillinen tukimuoto jk:n hakkuiden suunnitteluun ja tekemiseen viittaa siihen, että tarkoitus olisi tehdä peitteistä mh:a mahdollimman paljon turvemailla. Silloin ei ole odotettavissa, että vain sopivat kohteet tulisi siihen mukaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.8.2022, 20:08

    Kyllä siihen varmaan on suunnittelutuki ihan tarpeenkin, että saadaan edes osa jiikoo-hankkeista onnistumaan.

    Perko 28.8.2022, 20:41

    Timpan esimerkit  1- 4 metsät ovat  epäonnistuneita  jäänteitä eivätkä ole  jk menettelyn kanssa yhteyttä.    Se siitä pähkäilystä.

    Timppa 28.8.2022, 22:31

    Kyllä siihen varmaan on suunnittelutuki ihan tarpeenkin, että saadaan edes osa jiikoo-hankkeista onnistumaan.

    Eihän suunnittelulla voi muuttaa biologiaa.  Mitä e nemmän jk-suunnitelmia, sitä enemmän susisuunnitelmia.

    Timpan esimerkit  1- 4 metsät ovat  epäonnistuneita  jäänteitä eivätkä ole  jk menettelyn kanssa yhteyttä.    Se siitä pähkäilystä. 

    Ovat tai ovat olleet hyviä metsiä, koska ei yhteyttä jk:een.

    Kurki Kurki 28.8.2022, 22:45

    Nyt ollaan suunnittelemassa Valtion tukea suometsien jatkuvan kasvatuksen hakkuiden suunnitteluun.

    Siitä olen samaa mieltä, että jk on liian vaikeaa ja metsänomistaja tarvitsee  suunnitteluapua. Onneksi se suunnitteluapu lienee aika vähäistä eikä kovin suurta vahinkoa ehdi tapahtua, kun Timpan esittelemät vaikeudet ja puutteet tulevat pian nähtäville.

    Kaikki turvemaiden ojitusalueet ovat nyt parempia kasvihuonekaasutaseen kannalta kuin mitä luonnon suot olivat ennen ojitusta. Loputkin Suomen suot pitäisi ojittaa kasvamaan metsää kasvihuonekaasutaseen parantamiseksi.

    Mieluummin kannattaisi tehdä parempia vesien suojelusuunnitelmia ojitusalueille ja jatkaa entiseen malliin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.8.2022, 23:00

    Samaa mieltä. Ojien kunnostustyön ja vesiensuojelun rakenteiden suunnitteluakin on tarpeen edelleen tehdä, riippumatta siitä  aiotaanko alueella yrittää  jatkuvapeitteistä mallia. Ojien ja puuston yhteispelin pitäisi varmistaa pohjaveden pinnan oikea taso.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.8.2022, 08:44

    Emeritusprofessori Erkki Lähteen mielipide avohakkuusta: pelkkää tappiota! Ei niin ihmekään että meni tappiolle, kun laskentakorko on 3-5 ja Erkin hakkuutulot olivat seuraavanlaiset: ”avohakkuusta kertyy esimerkiksi tukkia 120 kuutiota hehtaarilta ja kuitupuuta 150 kuutiota hehtaarilta”. Siis kiertoaikana. Onko ehkä käytetty jonkin jatkuvapeitteisen metsän kertymiä tässä laskelmassa?

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/6dd8886c-f002-4a9b-ba59-9177a061865b

    Facebookissa tuli julki professori Jari Parviaisen aiheeseen liittyvä mielipidekirjoitus, joka ilmeisesti on julkaistu aikoinaan Metsälehdessä. Siinä Jari perustelee miksi Erkki syrjäytettiin Metlassa perustamiensa jatkuvan kasvatuksen tutkimusten johdosta. Ensiksi niihin kiinnitti huomiota Suomen Akatemian asettama metsänuudistamistutkimuksen kansainvälinen arviointiryhmä ja myöhemmin Metlan sisäinen tarkastusryhmä.

    Parviainen kirjoitti: ”Kyse on eri-ikäisrakenteisesta metsänhoidosta jota ei saa sekoittaa tutkimuksissa eikä käytännön ohjeissa alikasvoksiin, sekametsiin, kaksijaksoisiin metsiin tai luontaiseen uudistumiseen. Jatkuvaa kasvatusta voi soveltaa nykykäsityksen mukaan mm. kuivilla mäntykankailla, rämeillä, Lapin oloissa, maisemasyistä puistometsissä, rantakaistaleilla ja saarissa, mutta valtamenetelmäksi uudistamisongelmien vuoksi sitä ei voi Suomessa suositella.”

    Tulkitsen tuon niin että Parviainenkin mielsi (ainakin kirjoituksensa aikaan) jatkuvapeitteisen mallin samaan tapaan kuin muutama nimimerkki täällä eli niin että kyseessä on pysyvä tila. Itse ajattelen niin, että se voi olla pysyvä tila mutta myös väliaikainen. Sitä voi soveltaa jos tilaisuus eteen tulee, ja näiden tilaisuuksien todennäköisyyttä voi pyrkiä parantamaan.

Esillä 10 vastausta, 5,901 - 5,910 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 590 591 592 … 1 434 1 435 1 436