Jatkuva kasvatus käytännössä.

Pyytääköhän tuolla aiemmin tarkistuslaskelmia sama hahmo joka juuri laskeskeli julkisesti että kun 100€ sijoittaa ja saa vaikkapa vuoden päästä 100€ takaisin niin tuotto-% on tasan 100.

Jos, niin melko reipasta.

Leena

>Miten sitä hoidetaan, jos näitä välineitä ei saa käyttää.

Kannattaako vahtia metsänhoidon toteutumista, sillä metsänhoidon ohjeet ovat suosituksia. Tiedetään myös, että ohjeita päivitetään, ne päivittyvät ja hyvä niin.

Mitä tulee tuohon uuteen metsälakiin. Jk metsänhoito otettiin pitkän n. 50 v. sulkuajan jälkeen mukaan lakiin ja hyvä niin. Mutta sen tulkinta, mitä tulee jk metsänhoidon toteuttamiseen, on virheellinen. Virhe tehtiin jo silloin, kun jk metsänhoito suljettiin metsänhoidon ulkopuolelle. Erkki Lähde on ollut oikeassa siinä, että myös peitteinen metsänhoito kuuluu metsänhoitoon. Hän ei ole ollut vaatimassa peitteistä metsänhoitoa valtamenetelmäksi. Virhearviointi kuitenkin tehtiin ja jk metsänhoito suljettiin metsänhoidon ulkopuolelle. Nyt pitkän sulkuajan jälkeen ollaan vaikeuksissa. Ei oikein ole käsitystä miten sitä tehdään.

Itselleni jäi se käsitys että Perko et kertonut kaikkea – siksi kaivelem edelleen niitä lukuja. Kerroit jokin aika sitten hakkuista lukuja joita pidimme epärealistisena saavuttaa. Ensimmäinen jiikoo-hakkuu menee varmaan hyvin mutta jatkuuko sitten yhtä hyvänä? Lannoitusinvestoinnin tuotto on todennettu toisin kuin jatkuvan kasvatuksen tuotto.

Konneveden savotta oli määrältään 14 000 kiintoa. Poimintahakkuuna kantohinta vähintään 5-10€/m3 avohakkuuta pienempi. Tuulenkaataman ” tulevaisuuden metsän” puuston arvo putosi ainakin osittain lahopuuluokkaan ja perushintakin huomattavasti avohakkuun yhteydessä korjatun puun hintaa alemmas. Nyt on koko komeus uudistettava istuttamalla ,kun taimiainesta ei ole riittävästi tai se puuttuu kokonaan. Miten Perko voi väittää hommaa kannattavaksi ,kun pelkän alemman kantohinnan vuoksi tappio on jo vähintään 100 kilo€. Ei auta vähätellä vahinkoa  vain propsipuuta koskevaksi. Kokkare on paljon isompi. Yleensä jk:n harmit laukeavat vasta seuraavan sukupolven silmille. Konnevedellä jo hankkeen aloittajan kohdalla.

Ei voida pitää menetelmän vikana jos menetelmää käytetään väärin.

Mutta totuus on, että käytetäänkö jk:ta oikein tai väärin, niin  se  kuitenkin johtaa metsän kasvun taantumiseen, kun jaksollinen johtaa parempaan kasvuun.

Tämän tiesivät harsintajulkilausuman allekirjoittajat.  Jos olisivat voineet nähdä metsäteiden ja liikkumisen kehityksen sekä taimikoiden perustamisen helppouden ja harvennuspuun kysynnän, niin olenpa varma, että vielä painokkaammin olisivat vaatineet jaksollista kasvatusta.