Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,941 - 5,950 (kaikkiaan 14,360)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Timppa

    Ei voida pitää menetelmän vikana jos menetelmää käytetään väärin.

    Mutta totuus on, että käytetäänkö jk:ta oikein tai väärin, niin  se  kuitenkin johtaa metsän kasvun taantumiseen, kun jaksollinen johtaa parempaan kasvuun.

    Tämän tiesivät harsintajulkilausuman allekirjoittajat.  Jos olisivat voineet nähdä metsäteiden ja liikkumisen kehityksen sekä taimikoiden perustamisen helppouden ja harvennuspuun kysynnän, niin olenpa varma, että vielä painokkaammin olisivat vaatineet jaksollista kasvatusta.

     

     

    Jovain Jovain

    > Niin se kuitenkin johtaa metsän kasvun taantumaan.

    Jk metsänhoito ei johda metsän kasvun taantumaan, kun huolehditaan jk  metsän uusiutumisesta, sen uudistamisesta ja hoidosta. Sen sijaan taantumassa kysymys on metsän liiallisesta harsimisesta, eli metsän tuottokyvyn pilaamisesta. Sen tiesivät harsintajulkilausuman allekirjoittajat. Sitkeässä näyttää olevan vielä tänäkin päivänä, siihen vedotaan, mutta ei huomata, että sitä samaa tehdään vielä tänäkin päivänä.

    Timppa

    Ne 6 viisasta kirjoittivat sekä varsinaisesta että metsänhoidollisesta harsinnasta.  Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, niin Luken kasvattajat Lapinjärvellä pääsivät n 4,5 m3/ha/v-kasvuun.  Ollaan päästy huonommissa oloissa 6,5 m3/ha/v-kasvuun ja tuolla Lapinjärvellä pääsisivät helposti yli 7:ään jaksollisella.

    Kyllä minusta kyseessä on kasvun taantuminen.

    Rane

    ”En usko että alan asiantuntemus on näin ohjeistanut”

    Pakko on Jovainin uskoa.Konneveden leimikon suunnitteli Arvo Kettunen jolla on Suomessa laajin kokemus jatkuvan kasvatuksen käytännön harjoittamisesta.”Guru jolta muut kyselevät neuvoa”

    Jatkuvan kasvatuksen pioneeri – Maatilan Pellervo

    Gla Gla

    Jovain: ”Jk metsänhoito ei johda metsän kasvun taantumaan, kun huolehditaan jk  metsän uusiutumisesta, sen uudistamisesta ja hoidosta. Sen sijaan taantumassa kysymys on metsän liiallisesta harsimisesta, eli metsän tuottokyvyn pilaamisesta.”

    Kertaus. Erirakenteinen metsä kasvaa hyvin niin kauan, kuin noudatetaan luonnon sukkesiota. Käytännössä siis valopuut päällä, kuusi alla. Kun valopuita hakataan ja kuuset varttuu, valopuut ei tietenkään taimetu, ainoastaan kuuset. Tuloksena on metsän kuusettuminen ja taimien jääminen varjoon. Tästä taas seuraa se, että varjoon jääneiden puiden kasvu romahtaa, useimmilla kasvupaikoilla myös taimettuminen. Kun taimet ei kasva ja päältä hakataan paremmin kasvavia pois, jatkossa hakkuuväli kasvaa.

    Oletko samaa vai eri mieltä? Jos olet eri mieltä, perusteletko näkemyksesi? Ympäripyöreä vastaus ei nyt riitä, että hyvin hoidettu kyllä kasvaa.

    Kurki Kurki

    Lainaan MT:n (29.8.2022) kirjoitusta Tornatorin 2022 puolen vuoden tuloksesta.

    ”Liikevaihto nousi 75,7 miljoonaan euroon tammi-kesäkuussa. Vertailukelpoista liikevoittoa toiminnasta kertyi 56,7 miljoonaa euroa. Yhtiön tulos syntyi pääosin puun korjuusta ja myynnistä. Tornatorin puunluovutukset nousivat 1,7 miljoonaan kuutioon eli lähes  69 miljoonaan euroon”.

    Tornator tarvitsisi nyt Erkki Lähteeltä kullanarvoista konsulttiapua, miten tulos lasketaan tappiolle, ettei tarvitsisi maksaa tuloksesta pääomaveroa.

    Tuloksen pitäisi olla 5%:n korolla tappiota 200 miljoonaa euroa.

    Timppa

    Aika lailla kuituvoittoista näyttäisi Tornatorin puun myynti olevan tai sitten saavat tosi huonoja hintoja, kun lisäksi jutun mukaan tuo n 40 euroa/m3 syntyi puun korjuusta ja myynnistä.  Yhteismetsän keskihinta alkuvuoden luovutuksissa oli 37 % parempi vaikka harvennuspuuta oli hakkuumäärästä 37 % ja kaikki tulo tuli pystykaupasta.  Kuinkahan suuri meidän tappio on?

    Puuki

    Jos liikevaihto on 75,7 milj.€ ja liikevoitto 56,7 milj.€, niin ei ihan huono.  37 % siihen mottihintaan lisää tietäisi sitä, että liikevoitto ylittäisi liikevaihdon.  Sehän ei ole mahdollista 🙂     Alkupääoman kuoletus unohtunut Tormaattorillakin liikevoittolaskelmista pois.

    Timppa

    Vertailin siis myytyjen m3:ien keskihintoja, joka meillä on 37 % suurempi.

    Jovain Jovain

    Arvo Kettunen: ”Jos haluaa nopesti järeää tukkimetsää, pohjapinta-alat tippuvat. Kun metsä on harvennettu, puilla on enemmän tilaa sekä valoa ja ravinteita, ja ne lähtevät välittömästi hyödyntämään lisääntyneet kasvumahdollisuudet ja järeytyvät”.

    ”Kun hehtaarilla on 200 puuta, ei tule vaaraa tyvilahosta – eivätkä myrskyt ole kaataneet ajallaan harvennettuja metsiä”.

    Epäilen edelleen, että alan pioneeri olisi suunnitellut Konneveden tapaukasen. Neuvoa on voitu kysyä ja sitä on saatu, mutta oliko sitten noudatettu.  2/3 – osan poistuma kerralla umpimetsään on kohtalokasta. Taimistojen vapauttaminen on eri asia.

    Sen verran on kokemusta jk metsistä ja niiden kasvatuksesta, että tuon edellä voi vahvistaa. Jk metsän tuottoina tulee tuplat kevyesti, jos sitä verrataan jaksottaiseen ja lähinnä kuitupuun kasvattamiseen.

    Jos sukkessio ei riitä, sitä saadaan lisää avovaiheen kautta, joka on myös edellytys sekametsien kasvatukselle.

Esillä 10 vastausta, 5,941 - 5,950 (kaikkiaan 14,360)