Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,961 - 5,970 (kaikkiaan 14,360)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    A. J.    ” pidimme  epärealistisena” , ketkä me?  En pidä kyselyäsi siististi sanoen aitona (it`s bait) enkä häiritse omilla   julkaisuilla teitä. Siihen on palstapäivystäjien tyytyminen.

    Jovain Jovain

    Kannattaako Visan huipputuottajana käydä metsänhoidon takuumieheksi, kun tuottojen keskiarvot jäävät kauaksi taakse. Ovat jotain aivan muuta, niin myös jk metsissä, mutta Jk puulla on myös arvonsa, arvonsa on myös jk puustopääomalla. Myynti voi olla pääomavaltaisessa jk metsässä esim. 60 ha jk metsää, 60 vuoden kiertoajalla, myyntiä n. 100 m3 15 vuoden välein hehtaarilta ja puustopääoma siihen päälle, jos on tarve uudistaa. Visa aloittaa seuraavan 60 v. kierron korjuun jälkeen. Se voidaan tehdä myös jk metsässä ja on usein perusteltua myös niin tehdä.

    Metsuri motokuski

    Täällä Keski-Suomessa ei löydy kyllä 60 ha palaa jossa jatkuvakasvatus onnistuisi jovainin ilmoittamalla tavalla. Ei yksinkertaisesti luontainen taimettuminen onnistu näillä metsäpohjilla.

    aegolius aegolius

    >Jk metsän tuottoina tulee tuplat kevyesti, jos sitä verrataan jaksottaiseen

    Tämä kevyesti ”tuplat” on todettu jo kerran aikaisemmin pelkäksi Jovainin laskelmaksi. Mihinkään todelliseen se ei perustunut. Eikä voisikaan perustua, sanoohan sen nyt järkikin jo.

    Visakallo Visakallo

    Jokohan tämä kasvatustapa-asia alkaisi olla vähitellen taputeltu tällä erää? Olisiko Jovain palattava takaisin sinne kauppatapojen ja alvien pariin, vai olisiko mahdollisesti jotain aivan uusia aiheita tulossa keskusteltavaksi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko. ”Meillä” tarkoitin kirjoittajien enemmistöä. Jatkuvan kasvatuksen harjoittajia on täällä oletettavasti vähemmistö kuten muutenkin metsänomistajissa. Ei ole pakko kirjoittaa tänne, mutta jos jollain on menetelmästä kokemuksia, hyviä tai huonoja, tämä ketju on niitä varten ja jos niitä jakaa, opimme kaikki uutta.

    Tuollaisia laskelmia kuin Jovainilla kaipailin, mutta todellisista toteutuneista hakkuista. Jovainin esimerkissä pitäisi uutta hakattavaa tulla 100 m3/15 v = 6 m3 vuodessa. Kyllä tällainen kasvu on mahdollinen ylläpitää jonkin aikaa keski-ikäisessä tuoreen kankaan tai kuivahkon kankaan metsässä, jos puusto on rakenteeltaan hyvä. Siihen en usko, että tuo rakenne saataisiin pysymään kymmeniä vuosia mutta ei tarvitsekaan saada.

    Puuki

    Saa ja voi tehdä jk-hakkuun vaikka minkälaiseen kohteeseen. Voi myös tehdä tarvittavia raivauksia ja th:a ja täydennysistutustakin.  Mutta ei pidä esittää sitten semmosia kannattavuusvertailulaskelmia joissa ei kuluja ole tullut ja tuotto on lähes aina ylivoimasen hyvä tasaikäseen verrokkiin nähden.

    Pienaukkojen taimettuminen rehevillä kangasmailla varsinkin on onnettoman huonoa yleensä heinittymisen takia. Vähänkin isompi aukko ja heinät valtaa sen heti.   Saapi toki niinkin toimia.  Mukavia  vattupuskia alkaa ilmestyä muutaman vuoden päästä hyvällä tuurilla aukkoihin. Jotkut naapurit   esim. (jos ei itse) saattaa arvostaa vatun poimintaa enemmän kuin puun kasvatusta.        Teoriassa hyvä menetelmä harvennella yläharvennuksin tukkipuut aina n. 15 v:n päästä pois ja odotella vain uusien taimien ja kalikoiden kasvua tukiksi uudestaan ja uudestaan.  Sehän kuulostaa unelmametsältä .  Ei istutusruljansia , ei taimikonhoitoja , tamppaus jää pois (se oli se pahin skenaario) , ei raivauksia eikä oikein muuta kuin ilmoittaa tilinumeron ostajalle jonne kantorahat tupsahtaa automaattisesti 15 vuoden välien. (ehkä muodollinen korvaus 6 % päältä menee konsultille  mutta se on aika vähän, jos kokonaisuutta ajattelee , eikös niin).   Taidampa siirtyä kohta minäkin vapaamatkustajaksi jk-porukkaan kunnolla.   Oliskohan tj-puolella yhtään paikkaa vapaana vielä jollain jk-firmalla ? Konsultointi kiinnostaa vielä enempi kuin käytännön työt joita voisi olla rahaston hoitajan toimi tai mitan valvonta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Facebookin sieniryhmässä eräs tunnistusta kaipaavan sienen poimija kertoi löytöpaikaksi ’tampatun metsän’. En uskaltanut kysyä mitä se tarkoitti, kun metsänhakkaajat eivät ole siellä suuressa suosiossa.

    Timppa

    Ei tarvitse olla edes rehevää kangasmaata, jottei taimikkoa syntyisi kuusikon pienaukkoon.   Katsokaapa lukijan kuvia.

    Jovain Jovain

    AJ: Tuo esimerkki on todellisesta hakkuusta ja on rehevältä kasvatuspaikalta. Ovat niitä parhaita jk metsän kasvatukseen sopivia ja rakenne kyllä riittää vuosikymmeniksi. Keskustelu osoittaa miten pihalla ollaan jk metsän kasvatuksesta.

Esillä 10 vastausta, 5,961 - 5,970 (kaikkiaan 14,360)