› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,971 - 5,980 (kaikkiaan 14,360)
1 2 3 … 597 598 599 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 31.8.2022, 21:17

    Pihallahan tässä muut  ollaan. Kerro lisää tarinaa sieltä piilopirtistä katsottuna.

    Perko 31.8.2022, 21:54

    Olemme tutkimuksin varmentaneet; Tuulituhoille ei ole monikerroksellisessa metsässä riski juurikaan suurempi kuin PALJAAKSI HAKATULLA aholla vaan päinvastoin. Tarkennamme, kyse on €- kannattavuudesta.

    Konneveden hakkuusta jäi taimikkoa ja seiväsaihioita jopa isot puut ovat jouduttamassa seuraavaan myyntiin parikymmentä vuotta ennen aukkohakkuuta.  Onhan sekin jotain  kun  mo kehaisi saaneensa ”läheiseltä tukea” ja harvaoin saatuna jos mikä niin sehän mieltä kohentaa. Kateellinen toimittaja on vain seonnut ja hakenut sensaatiota!

    Kuvien  mukaan jälkihoito  ei ylitä avohakkuun kuluja. Emme tiedä paljonko myynnistä tuli €:ja, mutta kirjoittajissa on asiantuntijoilla faktaa emme sitäkään epäile.  Oletamme, että myynnissä ovat toimineet ammattilaiset ja suuren kaupan kaikki edut ovat olleet saatavilla myös hyödynnetty.  Luonnon voimia voi ohjailla  vain Rane ja Suorittava portailta aukosta jk -metsään ehkä jotkin muutkin.  Asta ja Veera myrskyt pyyhki Suomen yli   niin miksi nämä henkilöt eivät varjelleet Rautjärven -, Ruokolahden tukkimetsiä ja tyynnyttäneet tuulia? Silloin hajosi kaikenkokoiset puut.

    Rane 31.8.2022, 22:08

    No Konnevedellä ei ollut vuoden -19 jälkeen mainittavia myrskyjä eikä metsänkäyttöilmoituksia myrskytuhoista.

    ”Olemme tutkimuksin varmentaneet; Tuulituhoille ei ole monikerroksellisessa metsässä riski juurikaan suurempi kuin PALJAAKSI HAKATULLA aholla vaan päinvastoin. Tarkennamme, kyse on €- kannattavuudesta.”

    Ketkä ”me”?Mitkä tutkimukset?Löytyykö linkkejä tutkimuksiin?

    ”vaan päinvastoin”

    Jos aho on paljaaksi hakattu(ei yhtään puuta) niin miten tuulenkaatojen syntymisen riski voi olla vielä pienempi?

    suorittava porras suorittava porras 31.8.2022, 22:09

    Konnevedellä ei ole ollut myskyjä sitten Astan ja Veeran. Jk-metsää pyllähteli nurin ihan tavallisen puhurin voimasta. Meilläkin iski syöksyvirtaus vastarannan metsään. Nutulleen meni kaikki (useita tuhansia runkoja)paitsi sopivassa vaiheessa olleet taimikot. Konnevedellä meni lähes kaikki uusiksi ,kun taimiaines puuttui.  Olisi luullut esimerkin olevan riittävän edustava ,mutta mikään ei näytä hetkauttavan jatkuvaan kasvatukseen hurahtaneiden mieltä. No …amatöörit on amatöörejä, harrastella toki voi, mutta neuvominen on syytä jättää viisaammille.

    Perko 31.8.2022, 22:14

    Voinemme  selvittää senkin. Pitäisi Teillä olla myös tutkimus jolla väitätte muuta.

    Suorittamalla raivausta aluskasvillisuudessa te tuhoatte monikerroksellisuuden ja viritätte  metsän myrskytuhoille herkäksi.   Teidän hölmöt  suoritukset kostautuvat.

    Gla Gla 31.8.2022, 22:16

    Arvasin, ettet Jovain halua vastata 30.8.22 22:01 kysymykseeni.

    ”Jos sukkessio ei riitä, sitä saadaan lisää avovaiheen kautta, joka on myös edellytys sekametsien kasvatukselle.”

    On aivan turha yrittää kysyä sinulta mitään, joten totean vain, etten ymmärrä mitä tällä yrität sanoa. Jos sukkessio ei riitä, sukkessiota saadaan lisää avovaiheen kautta? Termi sukkessio taitaa olla sinulle vieras.

    Samaa mieltä olen siitä, että avoin vaihe on edellytys sekametsien kasvatukselle. Se taas on edellytys talousmetsässä erirakenteisen metsän kasvatukselle. Siitä voikin jokainen yrittää tehdä päätelmiä jatkuvasti peitteisen kasvatuksen edellytyksistä ja kannattavuudesta.

     

    Rane 31.8.2022, 22:17

    ”Voinemme  selvittää senkin.”

    Odottanemme selvitystänne.

    Perko 31.8.2022, 22:34

    Eivätkö  he sitäkään osanneet selvittää?  Muutamat kirjat ovat joista voisitte lukea,  Kirjaston amanuenssi auttaa ette varmasti itse osaa hakea. Lukeminen kannattaa aina!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.8.2022, 22:36

    Osapuolet ovat kaivautuneet taas syvälle poteroihinsa. Välillä noustaan hetkeksi poteron reunalle kurkistelemaan, mutta yhteisymmärrystä edistävää vuoropuhelua ei synny. Olisi paljon havainnollisempaa jos joku palstan jatkuvapeitteisen harjoittajista esittelisi meille metsiään, vaikka ensi kesänä?

    Tuulituhoja on eniten silloin kun harvennuksesta on kulunut vähän aikaa, menetelmästä riippumatta.

    Rane 31.8.2022, 22:40

    Edelleenkin:Ketkä ”me” teki tutkimukset? Mitkä tutkimukset?

    Jos väittää että ”Olemme tutkimuksin varmentaneet” niin pitää olla sen verran akateemista selkärankaa että kertoo ko.tutkimukset.

    Ps.Jos Perko todella on tutkinut jatkuvaa kasvatusta niin linkin laittaminen ei pitäisi olla ylivoimaista.

    Ps.2 Jos Perko on todella tutkinut jatkuvaa kasvatusta niin miten pitäisi suhtautua metsäntutkimuksen tasoon Suomessa?

Esillä 10 vastausta, 5,971 - 5,980 (kaikkiaan 14,360)
1 2 3 … 597 598 599 … 1 434 1 435 1 436