Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,991 - 6,000 (kaikkiaan 14,360)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • MaalaisSeppo

    Mitä tarkoittaa termi ”sama metsä”, jossa Jovainin mukaan harjoitetaan erilaisia hoitotapoja. Metsähän ei rajoitu vain yhden omistajan tilaan. Sama metsä jatkuu rajan toisella puolellakin. Minäkin periaatteessa olen tekemässä monenlaista metsänhoitoa samassa metsässä. Vaihtelua on jaksollisesta naapurin luonnonsuojelualueeseen ja kaikkea siltä väliltä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos puhutaan ihan kirjaimellisesti samasta metsästä samaan aikaan, silloin tehdään mahdollisesti pienaukkoja, ja silloin syntyy poimintaa ja aukkoa samaan metsään.

    Tuossa aamukahvia keitellessä syntyi vertaus. Kun jatkuvassa kasvatuksessa korkovaatimus on yleensä suurempi ja tulosten vaihtelut myöskin suuremmat, peitteisen metsänhoidon harjoittajaa voisi verrata pörssisijoittajaan ja jaksollista kasvattajaa korkosijoittajaan. Joka tapauksessa kannattaa hajauttaa: ei laiteta kaikkia munia samaan koriin eikä kaikkea pinta-alaa samaan aikaan samaan malliin. Mahdollisimman paljon vaihtelua metsään, niin jos sitten tuho iskee, se ei vie kaikkea kerralla. Lisäksi on erilaista puutavaraa mitä myydä markkinoiden mukaan ja monitavoitteisuutta eli erilaisia hyötyjä.

    Muistin myös, että jatkuvapeitteisestä mallista on keskusteltu viime aikoina muuallakin kuin tällä palstalla. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta päätyi Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä siihen, että jatketaan niin kuin ennenkin. Suomen Luontopaneeli päätyi siihen, että jatkuvapeitteinenkin malli voi olla kannattava. Tuossa linkin sivulla on kolme tuoretta raporttia jatkuvapeitteisestä mallista. (Korjattu Ilmastopaneeli Luontopaneeliksi.)

    http://www.luontopaneeli.fi/ajankohtaista/luontopaneelin-raportti-jatkuvapeitteisen-metsankasittelyn-osuuden-lisaaminen-puuntuotannossa-vahentaa-luontohaittoja-ja-on-taloudellisesti-kannattavaa/

    Timppa

    Pitäisi varmentaa maastossa käymällä mutta Jovainin systeemi vaikuttaa ”vapaalta kasvatukselta” (Pukkala ja ehkä myös Sauli Valkonen?). Perkon systeemi vaikuttaa enemmän puhdasoppiselta jatkuvalta kasvatukselta jossa vältetään avohakkuuta (Lähde ym.).

    Minun ymmärtääkseni molemmat ovat sitä metsänhävitystä, josta ne 6 viisasta varoittivat harsintajulkilausumassaan.

    Rane

    Perkon ”olemme tutkimuksin varmentaneet” tutkimuksia ei siis pääse lukemaan?Harmi,olisivat varmasti valaisevia.

    Jätkä

    Jos puhdasoppista ”jatkuvaa kasvatusta” oikein vaalitaan, niin tulos ei voi olla muuta kuin vajaatuottoinen metsä.

    Kun kasvatusta tehdään poistamalla päävaltapuita sen verran kuin sielu sietää, romahtaa jo sen metsälön tuotto. Seuraavalla kerralla tilanne vain pahenee jne. Kohta metsässä ei ole enää muuta kuin alikasvoskuusoa, jotka olivat aloitusvaiheessa 60 – vuotiaita, alle metrin korkuisia ja vaikka jotkut niistä ovat innostuneet kasvamaan pituutta jopa 30 cm/v, niin jalostetut kuusentaimet olisivat hyvällä pohjalla kasvaneet jopa yli 90 cm/v.

    Toki joku ”Huijari-Lähde” olisi pienaukkoihin istutellut pimeässä rotutaimia, mutta nekään eivät menesty siellä pienessä / ahtaassa reiässä juuri mitenkään.

    Metsuri motokuski

    Ei niitä päävaltapuita poisteta niin kuin sielu sietää. Niitä jätetään osa sen uuden metsän siemenpuiksi. Jäävän puuston tiheys on tälle jk metsälle tosi alhainen juuri sen vuoksi että sinne maapohjaan saadaan valoa ja toiveita uuden puusukupolven aikaan saamiselle.

    Visakallo Visakallo

    Ei aina tiedä, itkisikö vaiko nauraisiko, kun samaan aikaan valitetaan leveistä ajourista ja liian rajuista harvennuksista, mutta kun jk-metsät vedetään oikein kunnolla harvaksi, ei se haittaakaan yhtään!

    Perko

    @ Visalle miten isot toimii niin  voit itse sen ratkaista omalta osaltasi. Kuidun hinta ulkomailta saattaa olla peruste ostohinnan  unohtamiseen ulkomailta selluntuottajille.
    Mikäli oppia  tai jotain tietoa  ei löydä kuten Rane niin minulla ei ole nyt kenestäkään vastuuta tai velvollisuutta  osallistua vastaamaan nimimerkille.  Sääopin tutkintoni on hyväksytty. Sitä olen  tutkimuksessani käyttänyt.  Olis mielenkiintoista kuulla Ranen omasta koulutuksestasi ja tutkimuksistasi kuinka ne ovat   istuneet  aukon elvytykseen.

    Rane

    ”Sääopin tutkintoni on hyväksytty. Sitä olen  tutkimuksessani käyttänyt.”

    Ok.Kuulostaa loogiselta.Kun tuntee ilmaston ja säätilan syvällisemmin niin voi todennäköisesti helposti todistaa että paljaaksi hakatulla aholla on suurempi riski tuulenkaatojen syntymiseen kuin jatkuvasti kasvatetuissa metsälöissä.

    Gla Gla

    Visakallon tuskaa lisätäkseni vielä samaan kokonaisuuteen kuuluu vaatimus puuston määrän kasvusta hiilipolitiikan takia, mutta metsätalouden moittiminen mustikkaa näivettävästä varjostuksesta.

    Ehkä monipuoliset piirteet on hyvä asia. Aina löytyy perusteet, miksi luontoväen jk-porukka mukaanlukien mielipide on oikea. Kokonaisuuksien tarkastelu kun harvemmin kiinnostaa.

Esillä 10 vastausta, 5,991 - 6,000 (kaikkiaan 14,360)