Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tuon siteeraamani harsintajulkilausuman allekirjoittivat Eric Appelroth, Olli Heikinheimo, Erkki K. Kalela, Erkki Laitakari, Jarl Lindfors ja Risto Sarvas.  Kannattaisi olla jotain faktaa, että sen voisi kyseenalaistaa.  Tutkimustietoa on jo 1800-luvulta.  Ei auta Perko tuo sinun räyhäämisesi.

Varmaan noinkin kuten Puuki kirjoitti alikasvuskuusista,  Kuitenkin 5n vuotta on melko  pitkä áika.  Kun nuo kuuset kasvavat, niin sitten kuvio on hakattava aukoksi, koska uusi taimettuminen ei onnistu kuusikkoon.  Siis Puukin tapauksessa ei kyseessä tainnut olla jatkuvan kasvatuksen metsä vaan kaksivaihekasvatus, männyn alla kuusta.

”Käy vaikka  meediolta tai ennustajalta hakemassa apua”

Ok.Tosin kehuit Perko itse tehneesi aiheesta jopa tutkimuksen mutta ilmeisesti noilta tahoilta saa luotettavampaa tietoa…

Tässä faktaa niistä Timpan ”viisaista miehistä” .  Kytkökset ovat aivan selvät eikä puunmyyjän  etua ole ajateltu pätkääkään.

”  Risto Olavi Sarvas oli Metsäntutkimuslaitoksen professori, joka toimi tutkimuslaitoksen johtajana 1956–1962.

Hän valmistui metsänhoitajaksi 1931 ja työskenteli kolme vuotta avustavana metsänhoitajana Metsähallituksen palveluksessa, kunnes siirtyi tutkijaksi ja assistentiksi Helsingin yliopistoon. Vuosina 1935–1936 hän opiskeli saksalaisissa metsäkorkeakouluissa Eberswaldenissa ja Tharandtissa. Vuonna 1938 hän käynnisti eduskunnan erityisrahoituksella huonokuntoisia metsiä koskevan tutkimuksen, 1944 hän väitteli harsintahakkuiden vaikutuksista ja väitöksen jälkeen tutki muun muassa koivun luontaista uudistamista ja siemenpuuhakkuita männyn uudistamisessa.

Jarl Lindfors
suomalainen metsänhoitaja ja metsäneuvos.[3] Hän oli Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsäosaston päällikkö 1945–1961. Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvon hän sai 1958. Hän toimi erityisesti teollisuusyhtiöiden metsien hoidon edistämiseksi.

Erkki Assar Laitakari
Maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi hän väitteli 1927.[2] Laitakari toimi opetus- ja hallintotehtävissä Helsingin yliopistossa lähes 40 vuotta. Hän ansioitui erityisesti metsäkulttuurin tuntijana ja kehittäjänä, jolla oli usein humanistin ja erityisesti historioitsijan näkökulma alaansa. Metsätieteellisten julkaisujen lisäksi Laitakari kirjoitti useita metsäalaan liittyviä historiateoksia.

Appelroth Eric Wilhelm Jakobstad *26.01.02 Heinola,
Skoglig doktor 71. Wilh Schauman Ab bitr.ftm 2529, Yhtyneet Paperitehtaat Oy förvalt för bol egna skogar 29-54, Kymmene Ab förest för bol Sippola skogssk 54-67. Förvaltat Jakobstads skogar 2329, fam Walden tillhöriga Rapaala i Sysmä 29-54, gen Gustaf Mannerheims nationalfond tillhöriga Gerknäs i Lojo 52-68, Verkat som Kannaksen Armeijan metsätal.ups 41-42, styr.medl i Centralskogssällsk Skogskultur 47-68.

Heikinheimo toimi 1910-luvulla muun muassa Evon metsäkoulun johtajana. Heikinheimo kehitti Suomen oloihin soveltuvia metsänhoitomenetelmiä sekä loi metsänhoidon kokeilualueiden verkoston. Hän vaikutti merkittävästi Metsäntutkimuslaitoksen tieteelliseen tasoon.

Erkki K. Kalela Metlan ylijohtaja ja professori, Helsingin yliopistossa hän oli dosentti 1937–1946, sen jälkeen Keskusmetsäseura Tapion toimitusjohtaja ja Metsälehden päätoimittaja vuodesta 1953. Hänen jäämistöstään löytynyt satu Kuusen siementen lähtö on ilmestynyt kirjana .

Laitakari toimi opetus- ja hallintotehtävissä. Hän ansioitui erityisesti metsäkulttuurin tuntijana ja kehittäjänä, jolla oli usein humanistin ja erityisesti historioitsijan näkökulma alaansa. Metsätieteellisten julkaisujen lisäksi Laitakari kirjoitti useita metsäalaan liittyviä historiateoksia.

Jarl Gustav Viking Lindfors . Hän oli Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsäosaston päällikkö 1945–1961. Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvon hän sai 1958. Hän toimi erityisesti teollisuusyhtiöiden metsien hoidon edistämiseksi. ”

Näille viisaille saamme olla kiitollisia siitä, että metsänomistajilla on satoisat metsät. Viisaiden jälkeen näyttää päätään nostavan vähemmän viisaat, joita eräissä tiedotusvälineissä ahkerasti siteerataan. Metsissämme on nyt ottamista, kuka sitten mitenkin hyödyntää.

Tässä faktaa niistä Timpan ”viisaista miehistä” . Kytkökset ovat aivan selvät eikä puunmyyjän etua ole ajateltu pätkääkään.

Ei kenelläkään kytköksiä selluteollisuuseen.

Heikinheimo taisi olla JK-miehiä, kun tutki sitä niin innokkaasti.

Tässä tutkimustulokset, jonka pohjalta allekirjoitti ”harsinta julkilausuman”. Linkin sivu 296.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15399/18-No%203_Mikola.pdf?sequence=1&isAllowed=y