Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,031 - 6,040 (kaikkiaan 14,360)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain Jovain

    Timppa metsänhoidollista harsintaa ei ole tuomittu, ei myöskään muuta harsintaa. Wikipedian mukaan määrämittaharsinta kiellettiin, mutta laki on kumottu 1990 luvulla. Nykyinen metsälaki sallii jatkuvan kasvatuksen eli harsintahakkuut. Wikipedia ryhmittelee harsintahakkuut seuraavasti: 1) Lohko paljaaksi 2) Kaistale paljaaksi 3) Vyöhyke paljaaksi, edellä mainitut alakohtineen, kuten siemenpuut ja 4) Poiminta harsinta eli varsinainen harsinta, joka jaotellaan edelleen yläharvennukseen, alaharvennukseen, harsintaan, määrämittaharsinta ja metsänhoidollinen harsinta.

    Ovat metsänhoidon elementtejä, joita ei ainakaan tässä Wkipedian ryhmittelyssä eritellä (eriytetä) metsänhoitotavan perusteella. Harsinnan ryhmittelystä löytyy myös jaksottaisen metsänhoidon olennaiset elementit samasta paketista ja on toteutettavissa ns. samaan metsään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jospa Jovainkin opettelisit metsänhoitoa Tapion ohjeista eikä Wikipediasta.

    Määrittele Jovain mitä tarkoittaa ’samaan metsään’. Miten hoidat omia metsiäsi?

    Timppa

    En kyllä ymmärrä yhtään mitään Jovain sinun puheistasi.  Jos siinä harsintajulkilausumasssa ei selvällä Suomen kielelle kerrottu mikä tilanne on, niin edelleen vänkäät vastaan.

    Eiväthän nuo viisaat voineet mitään virallisesti kieltää, sillä ei heillä ollut siihen minkäänlaisia virallisia valtuuksia.

    Fakta on kuitenkin, että tuo julkilauma muutti Suomen metsien käsittelyä ja tulevaa lainsäädäntöä aivan ratkaisevasti.

     

    puutuomas puutuomas

    Pääasia että kukin saa hoitaa metsänsä miten parhaaksi näkee, ilman kenenkään päsmäröintejä ja puustahan on ollut jo pitkään  ylitarjontaa muutoinkin tässä maassa, joka selittää nämä heikot hintatasot, että suottapa tuota kannattaa ainakaan taloudellisesti toisten metsänhoito tyyleihin puuttua.

    Timppa

    Ei se ihan näinkään ole.    Metsillä ja niiden kasvulla on merkitystä kassvihuoneilmiön torjunnassa.  Sitten niistä fotosynteesillä raaka-ainetta, joka korvaa fossiilisila tuotettuja terrästä ja betonia.  Metsät pitävät suurelta osin maasdeudun asuttuna.  Ym

    puutuomas puutuomas

    Kymmenkuntavuotta yritin elellä maaseudulla tekemällä nuorenmetsänhoitotöitä  monesti nälissäni kuuspäivästäviikkoa kunnes tuli lopullisesti nälänhätä ja oli pakko vaihtaa alaa rakennusmieheksi muutama vuosi sitten.  Päivääkään en oo katunu. Ainut vaan että joutu muuttamaan kasvukeskukseen, mutta taloushuolet helpottu kummasti ja jää virtaa vielä muuhunkin elämään kuin vieraan töihin. Ihmisellä kun tulee tarpeeksi nälkä niin siinä ei paljon kasvihuoneilmiöt jaksa kiinnostaa. Liputan mielelläni tätä jatkuvan kasvatuksen mallia käytännön kokemuksesta.

    Tolopainen Tolopainen

    Suomen kielessä fiktiivisiä asioita voidaan esittää samoin termein kuin faktoja. Harsinnasta on tehtiin jatkuvakasvatus, joka on muka kannattavampaa kuin jaksollinen.  Se on pelkkä uskomus eikä mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Olisko kyseessä suorastaan jumalallinen ilmoitus, joka ei mitään faktoja tarvitse tuekseen.

    Faktat pitää olla mitattavia asioita, muuten ne ovat pelkkiä uskomuksia joilla ei ole mitään arvoa. Kukaan ei ole vielä todistanut, että jatkuva kasvatus antaa taloudellisesti paremman tuloksen kuin jaksollinen. Eihän sillä edes siihen pyritäkään, taustalla on viherpiiperrys, joka markkinoi harsintaa jatkuvana kasvatuksena. Pallo on keksitty uudelleen. Taimikoissa tapahtuu paljon luontaista uudistumista, kun maa muokataan. Kun metsästä poistetaan isoja puita tilalle tulee aika vähän uusia taimia, jos aluetta ei muokata. Faktoja on turha yrittää muuttaa.

    Jokainen voi tietenkin hoitaa metsiään kuten parhaaksi näkee, ei se häiritse. Naapurin kohta kymmenen vuotta vanha aukko on edelleen uudistamatta, ei sekään haittaa, maisema näyttää avarammalta. On noita aukkoja jäänyt  muiltakin rästiin. Kyllä niihin hieskoivikko tulee kuitenkin.

    Gla Gla

    Timpan kommenttiin lisäyksenä vielä käsitys metsätalouden kestävyydestä. Alalla yleensä ajatellaan niin, että hakkuumahdollisuus on tietty osa kokonaiskasvusta, käytännössä n. 80% suuruusluokkaa. Vihreät vetää kuitenkin tiukempaa linjaa ja vaatii hakkuiden vähentämistä kestävyyden nimissä.

    Oli miten oli, ylituotantoa puusta ei ole.

    Toisten metsänhoitoon ei voi puuttua, kunhan pysytään lain puitteissa. Vihreät ja FSC silti yrittää puuttua, sekä lainsäädäntöön, että suoraan toimijoihin vaikuttamalla. Tähän kannattaa huomio kiinnittää sen sijaan, että pohtii minun mielipidettäni naapurin jk-puuhastelusta.

    ”Liputan mielelläni tätä jatkuvan kasvatuksen mallia käytännön kokemuksesta.”

    Kerrotko lisää näistä kokemuksistasi ja siitä, miten olet arvioinut menetelmän talouspuolta vähänkään pidemmälä tarkastelujaksolla?

    Jovain Jovain

    Timppa muutti se julkilausuma, sen kautta tultiin avohakkuun kulttuuriin ja ns. metsäsodan kautta jk sulkuun. Sulun aikana metsien uudistaminen hoidettiin avohoidon ja jaksottaisen metsänhoidon kautta. Sillä on vaikutusta nykyiseen metsänhoitoon. Tuskin oli tarpeen sulkea metsänhoitoa hoitotavan perusteella. Omassa toiminnassani käytän molempia. Kysymys on metsänomistajakohtaisesta valinnasta metsänomistajan omissa metsissä. Samassa metsässä siinä mielessä, että valtaosaltaan metsiä hoidetaan yhden vaihtoehdon varassa. Ja kyseenalaisessa tilanteessa siinä mielessä, että molempiin vaihtoehtoihin sisältyy samoja (samat) elementit. Myös tuottojen osalta, koplataan vähän puolelta jos toiselta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    valtaosaltaan metsiä hoidetaan yhden vaihtoehdon varassa

    Ei näin ’kannata’ tehdä, eikä varmaan enää pääosin tehdäkään. Tässä on sana ’kannattaa’ kolmessa merkityksessä: taloudellisessa mielessä, metsänomistajan tavoitteiden ja hyötyjen merkityksessä ja myös vaivannäön välttämismielessä.

    Jos jatkuvapeitteinen poimintahakkuu tuottaa ilman jaksollisen mallin metsänviljelyä tai luontaista uudistamista kasvatuskelpoisen metsän, on kasvupaikan tuotoskyvyn kannalta ainut järkevä vaihtoehto, tai toteuttaa parhaiten metsänomistajan tavoitteet, jokaisessa näissä kolmessa tapauksessa se on ”kannattava”.

Esillä 10 vastausta, 6,031 - 6,040 (kaikkiaan 14,360)