Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,360 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 päivää sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 6,041 - 6,050 (kaikkiaan 14,360)

1 2 3 … 604 605 606 … 1 434 1 435 1 436

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Kalle Kehveli 6.9.2022, 08:52

Kyllä vallitseva tapa on edelleen alaharvennus. Itse suosin jo toisessa harvennuksessa yläharvennusta, jos maa on tuoretta kangasta ja puu kasvaa hyvin. Mielestäni yläharvennuksen pitäisi yleistyä enemmän. Tällöin tulotkin jakautuvat tasaisemmin sukupolvien välillä. Puu kun kasvaa valitettavan hitaasti.

Mutta metsänomistajat kasvattakoon puita oman mieltymyksensä mukaan. Se on rikkaus, ja onnistumisista opitaan lisää

suorittava porras 6.9.2022, 09:03

Ainoa ,millä jatkuvaa voi ”perustella”on ,että ei tarvitse tehdä mitään. Talous ja monimuotoisuus turvataan ihan muilla keinoilla. Jos jk-leimikkoa kaupattaessa ostotoimihenkilöt juoksevat karkuun ja menetelmää jatkettaessa metsät kuusettuvat ja kärsivät erilaisista luonnontuhoista, ei pitäisi olla epäselvää ,mistä on kysymys.

Puu kiinnostaa ostajia tasan niin kauan ,kun hyväkasvuinen jaksollinen metsä on hakattu jatkuvan kasvatuksen vaatimaan tiheyteen. Ei enää sen jälkeen . Tämän jälkeen on tarjolla vain taloudellista tappiota ja tuhoja. Vatulointia asian ympärillä on turha jatkaa.

Puuki 6.9.2022, 09:18

Puistometsänhoitoon jk sopii hyvin . Maisemilla on joillakin paikoilla ja joillekin enemmän merkitystä kuin joillain toisilla ja toisille. Avohakkuuta voi perustella samoilla argumenteilla esim. vesistönäkymien avaamisessa. Eikä hyvää kasvatuskelpoista alikasvosta kannata pilata hakkuulla , jos on sopiva kohde jatkokasvatukseen. Voi olla sitten joskus makukysymyskin sanooko sitä jatkuvaksi kasvatukseksi vai ei. Merkkaisin esim. eräällä sp-hakkuualueella yhden tukin mäntyryhmän jätettäväksi pystyyn. Sen voi tulkita olevan jatkettua kasvatusta tai vaikka leimikon rajauksen muuttamista kannattavuusnäkökulmasta katsottuna järkevämmäksi.

Timppa 6.9.2022, 09:43

Selvennykseksi Jovain. Eivät nämä hakkuu- ja metsänkasvatustavat ole minulle mitään uskon asioita vaan välineitä metsien hyvään kasvuun. Puunkin saa nurin kirveellä tai motolla. Sama on kyse metsänkasvatuksesta. Miksi valitsisisin huonosti tuottavan jatkuvan kasvatuksen, kun tarjolla on vähän työläämpi, mutta varmasti kannattavampi vaihtoehto.

Soilla mielelläni pyrkisin siihen jatkuvaan kasvatukseen, mutta kyllä niilläkin on aivan riittävästi hankaluuksia ja riskejä, jos sitä harjoittaa. Ei minua huoleta istustuskulut. Aivan hyvin voisi istuttaa puiden sekaan, jos olisi luotto, että ne puut pysyvät pystyssä.

Puuki 6.9.2022, 12:49

Turvemailla vaikuttaa siltä, että pitää olla pystypuustossa myös mäntyjä ja varsinkin lehtipuita jotta luont. uudistamista voisi tapahtua riittävästi. Paksuturpeinen ruohoturvekankaaksi muuttunut entinen suoniitty oli taimettunut n. 20 vuodessa , kun kuvion reunoilla oli harvennettua sekapuustoa pystyssä. Niskaoja on tukkeutunut siinä välillä joten märkyys on voinut lisätä taimettumisedellytyksiä jossain vaiheessa vaikka alkuun näytti pääosin karhunsammaleinen pohjan avonainen alue jäävän kokonaan ilman taimia. Puusto on kuitenkin riittänyt kasvullaan kuivattamaan turvemaanotkon tarpeeksi hyvin ojan tukkeutumisesta huolimatta eikä pienet taimet ole hukkuneet.

Jovain 7.9.2022, 09:01

Timppa periaatteessa toteutat metsissäsi jatkuvaa kasvatusta. Eihän jk olennaisesti poikkea jaksottaisesta mertsänhoidosta, kun toimitaan puustopääomilla ja jatketuilla kiertoajoilla. Metsänhoitoon sisältyy kuitenkin kummajainen lakirajat, jolla on helppo perustella metsänhoidon paremmuutta. Ja eihän siinä väärässä voi olla. Uuteen metsälakiin on saatu harsinta uudessa muodossaan, joka pitäisi saada kumottua tai vaatii ainakin tarkentamista hoidon osalta. Paljon roiskitaan lakirajoille ilman hoidon tarkoitusta, jopa ensiharvennuksia käsitellään? Jk on paljon muutakin ja puustopääomilla kasvattaminen on eri asia. Siinä päästään hyviin tuloksiin ja on täysin vertailukelpoinen muuhun metsänhoitoon verrattuna.

Puuki 7.9.2022, 09:40

Liian suuri puustopääoma vie kannattavuuden yleensä ihan minimitasolle suhteessa päätehakkuuvaihtoehtoon. Eikä metsään tule taimia, jos ei harsita riittävän harvaksi. Sen jälkeen on usein ongelmana puiden pysyminen pystyssä. Ainut toimiva vaihtoehto on kannattavuuden näkökulmasta , myös muiden kasvupaikkaolosuhteiden ym. ollessa sopivat, riittävän erirakenteinen hyvä kuntoinen alikasvosmetsä valmiina jolloin jk ei häviä aloituksessa liian paljon verrattaessa tasaikäisen metsän kasvatukseen.

isaskar keturi 7.9.2022, 10:30

Näinhän se on, mitä Puuki kirjoittaa, mutta tällä palstalla on jo aikaisemmin tuomittu aliskasvoksen hyödyntämien jaksottaiseksi kasvatukseksi. Eli on mahdotonta myydä kasvatusmenetelmää, mikä on milloin mitäkin kirjoittajan omien mielipiteiden mukaan – siis lähtökohtaisesti harjoitettu menetelmä on aina väärä.

A.Jalkanen 7.9.2022, 10:43

tuomittu aliskasvoksen hyödyntämien jaksottaiseksi kasvatukseksi

On näillä se ainakin se ero, että metsälain mukaan alikasvosta pitää olla riittävä määrä (pohjapinta-ala) jotta voidaan puhua kasvatushakkuusta. Alikasvoksen vapauttaminen ylispuut poistamalla puolestaan on uudistushakkuu tai luontaisen uudistamisen loppuun saattaminen. Siis jaksollisen menetelmän hakkuutapa ylispuuhakkuu, jossa em. pohjapinta-alan vaatimusta ei sovelleta, mutta alikasvostaimikko pitää olla ’kehityskelpoinen’.

Kurki 7.9.2022, 10:56

Sen jälkeen on usein ongelmana puiden pysyminen pystyssä.

Parhaiten metsä kestää myrskyjä, kun puut ovat suurin piirtein saman pituisia ja suositusten mukaisessa harvuudessa eri kasvatusvaiheissa. Kyllä ne ensimmäiseksi suurimmat puut myrskyssä kaatuu tasaikäisissäkin.