Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,051 - 6,060 (kaikkiaan 14,360)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain Jovain

    Puuki jk metsän tappion tai laskelmissasi takamatkan voi osoittaa myös kasvatettavilla puustopääomilla. Paljonko viljelyn aloituksen nollatuloksen pitäisi tuottaa kiertoaikana tai vaikka kahden kierron päähän. Tuskin aloituksen alikasvokset pärjää puustopääomille vertailussa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pääomaa on siis kiinni metsän puissa enemmän (jatkuvasti kasvatettava metsä) tai vähemmän (metsänuudistamiskulut). Tuossa ”pääomien kasvattamisessa” törmätään taas kysymykseen: miten edellisen puusukupolven hakkuutulot pitäisi huomioida kannattavuuslaskelmassa, jos lähdetään liikkeelle Arvometsä-esimerkistä (YLE uutiset)?

    Jovainin mielestä viljelyn aloituksessa tulot ovat pienet ja jatkuvassa kasvatuksessa isot. Silloin ei oteta huomioon sitä että alussa saatiin esimerkissä avohakkuvaihtoehdossa kymppitonni enemmän käteistä tilille. Ne rahat voidaan sijoittaa metsän ulkopuolelle ja ne kasvavat parhaassa tapauksessa korkoa saman verran kuin jos ne puut olisivat jääneet metsään puustopääomaksi. Ne eivät vaikuta metsätalouden kannattavuuteen, mutta omistajan kokonaistalouteen kyllä. Elikkä voidaan ajatella että jaksollinen avohakkaaja saakin ne tuplatuotot: sekä metsästä että metsän ulkopuolelta!

    Timppa

    Minä ainakin ymmärrän tilanteen meidän metsissä niin, myisimme saman puumäärän. esim 1000 m3 joko 3 ha:n aukosta tai poimien 12 ha:n alalta.  Silloin hakkuutulo aukosta voi olla n 6000-10000 euroa parempi johtuen sekä paremmasta aukon hinnasta että latvusmassan keräämisestä.  Tämähän on koko keissin toinen ydin.  Siis katamme uudistamiskulut paremmalla hinnalla.  Toinen on se, että uudistettu metsä kasvaa helposti 50 % paremmin.  En ymmärrä miten näin selvästä asiasta pitää vääntää yli 600 sivua.

    Tietysti parempi hakkuutulo pitää siis sijoittaa metsän, joka kasvaa siis jatkossa  paremmin kuin jatkuvan kasvatuksen metsä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timpalla jää edelleen yli rahaa muuallekin sijoitettavaksi. Ero vain korostuu jos myy vielä risut ja kannotkin energiaksi.

    marttitapio marttitapio

    Samoin ajatuksin, kuin Timppa. Käytäntöhän tuon on osoittanut, minkä ymmärtämistä auttaa riittävä perustietous, ja tosiasioiden tunnustaminen. Yli 600 sivua väännetty yks reikäisestä kaksireikäistä.

    Kävin toissapäivänä laittamassa keväästä jääneen laatikollisen maahan. Taimet oli tietysti laitettu keväällä kukkamaan sivuun riviin kasvamaan. Olivat komeita ja syysistutus toimii routimattomassa maassa. Taidan tehdä toistekkin tällaisia taimien jatketun kasvatuksen temppuja, saa tukevia täydennystaimia, kun vaiva on vain omasta selkänahasta kiinni.

    Kevään istukkaat olivat siellä uudisalallakin kasvaneet hyvänlaista korkoa, ja ensi kasvukautena korkoa koron päälle. Hyvää taimiainesta tuottavat ”ison ja kauniin” taimitarhalla. Tukkimiehen täikään ei kuluneena kesänä tuottanut takapakkia istutuksille.

    Visakallo Visakallo

    Risuilla ja kannoilla on nyt hyvä kysyntä. 1,5 hehtaarin aukosta niistä tuli 8000 euroa. Joillekin se ei tietysti ole mitään, mutta minulle se on.

    aegolius aegolius

    >Risuilla ja kannoilla on nyt hyvä kysyntä. 1,5 hehtaarin aukosta niistä tuli 8000 euroa. Joillekin se ei tietysti ole mitään, mutta minulle se on.

    Kun puut myy sahalle, ”risuista” saa pienen omaisuuden. Lainausmerkit sen vuoksi, että tuo ei ole koko totuus. Siirtämällä hintaa risuihin, tukin tilastoitavaa hintaa saadaan pidettyä alempana. En siis usko, että olisit saanut läheskään tuota noista risuista ja kannoista ellet olisi myynyt tukkeja samalle ostajalle. Korjaan käsitystäni, jos tämän energian osti eri ostaja kuin tukit.

    Visakallo Visakallo

    Sama ostaja oli. Tukeista tuli kahdeksankymppiä ja kuiduista kolmekymppiä.

    Petkeles Petkeles

    Kyllä nuihin tarinoihin voi vielä tuplata eurot ja kuutiot ja puolittaa kasvatusvuodet ja silti uppoaa kuin häkä.

    Visakallo Visakallo

    Näyttää siltä, ettei Petkeles ole kovin hyvin kartalla viime aikojen puukauppatilanteesta niillä alueilla Suomea, missä puusta on aitoa kysyntää.

Esillä 10 vastausta, 6,051 - 6,060 (kaikkiaan 14,360)