Jatkuva kasvatus käytännössä.

Kiitos, yritän minäkin laskea. Korjatkaa jos virheitä.

Yhteensä siten 2 000 m³ risuja ja kantoja/1,5 ha. (8 000 € potti/4 € kuutiolta).

Perussääntönä pidetään yleisesti, että ainespuun määrästä n. 20–30 % jää risuja ja 25% kantoja. Pyöristetään nuo ”sivujakeet” yhdessä 50 %:iin ainespuusta, niin helpompi laskea. Ainespuuta 1,5 hehtaarilta lähti siten n. 4 000 m³, hehtaarilta 2 666 m³.

Jos nuo Kurjen laskelmat olisivat oikein, että saman verran yhdessä risuja ja kantoja kuin toisaalta ainespuuta, niin eihän tuosta olisi lähtenyt aineispuuta kuin 1333m³/ha.

Martti

Kurki korjasi reva-Martin laskelmaa pyynnöstä.

Risujen ja kantojen todellinen kokonaismäärä biomassamalleilla laskien on aika lähellä lukua 670, miinus alueelle jätettävät kannot. Nykyisillä energian hinnoilla hinta per m3 ei ole korkea, mutta onhan tuossa monta käsittelyvaihetta (eritoten kantojen kohdalla) ennen kuin energia on kattilassa. Runkopuusta 670 m3/ha jaettuna 0,6 tulee kokonaisbiomassaksi noin 1117 m3/ha. Tästä 40 % risuja ja kantoja = 447 m3/ha x 1,5 ha = 670 m3. Kerroin 0,6 = runkopuun keskimääräinen osuus puun kokonaisbiomassasta.

Tuosta AJ:n 1870-luvun linkistä pääseekin sopivasti jatkuvaan kasvatukseen. On meillä sentään kuusi, joka uudistuu varjoon ja mänty, jolla voidaan uudistaa puolivarjoon. Eroopassa tilanne on parempi, siellä uudistaminen onnistuu ilman avohakkuuta ja poimintahakkuiden ohjaamana. Ei se toivotonta ole meilläkään, mutta voi olla, että avohakkuita hyväksi käyttäen päästään parempiin tuloksiin?

Tasarakenteinen metsänhoito perustuu viljelyyn ja sen jälkeiseen taimiston hoitoon, jossa kaikki lehtipuut poistetaan. Tämä on se jaksottaisen metsänhoidon perusajatus, jota on käytetty ja jolla on päästy hyviin tuloksiin. Saadaan tasarakenteisia, lähinnä yhden puulajin metsiä ja suhteellisen vähillä kustannuksilla. Esim. risujen keruun ja kantojen noston jälkeen saadaan muokkaus kustannuksissa säästöä.

Samoista lähtökohdista voidaan aloittaa myös jatkuva kasvatus. On tullut uudistettua vanhoja kuusikoita. Kantojen noston jälkeen kylvö sekasiemenellä, jossa lähtökohtana on sekapuustot ja monikerrosmetsät. Pioneeripuut eli valopuut lähtevät omaan tahtiin ja kuusi tulee viimeisenä. Taimikon hoito ohjataan tähän suuntaan.

Tuolla aiemmin Visa kysyy nollakustannuksista. Tässä on yksi esimerkki, kun on omat siemenet ja omana työnä tehdään kylvöt ja taimistojen hoidot, nollakustannuksilla mennään. Jalostushyöty jää saamatta, mutta saahan kemeran kannustinhyötynä myös jk metsille.

Kannattaako lähteä vertailemaan metsänhoidon paremmuutta, kun tuloksia ei tavan metsänomistajalla ole antaa. Metsänhoito on muutenkin pitkissä kantimissa, menee helpoisti seuraavalle sukupolvelle ja jopa sen yli.

Männyllä on alkamassa syksyn riihen puinti. Sillä ei ole vaikutusta metsänhoitoon, mutta metsien väriloistoa se lisää.  Sen sijaan varsinaisella ruskalla vaikutusta on. Metsänhoidon rästeistä se ainakin kertoo. Toisaalta rästit voivat olla hyväksi, saadaan sekametsiä ja saadaan myös mäntyä sekaan, eivät ole jäämässä pelkiksi kuusikoiksi. Toisaalta ei se ole haitta sekään, jos viljellään kuusikoita.

Ruskan loisteesta ei ole vielä jatkuvan kasvatuksen metsiksi. Lain sallimasta hoitomuodosta on vielä alle 10-vuotta. Siinä ajassa jk-metsät eivät ole ehtineet kehittyä ja tilastojenkin mukaan jk-metsien hakkuut ovat vähäisiä. Sitä ovat myös käytännön tuloksien osalta, niitä ollaan kuitenkin vaatimassa.

Aegolius on siinä oikeassa, että lain ja metsänhoidon suositukset lisäävät kuusi metsiä. Laki ja hoidon ohjeet eivät kuitenkaan pakota toimimaan näin. Antaa vapauden toimia tarkoituksen mukaisella tavalla. Jk metsän hoitooni kuuluu myös avohakkuu.