Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,131 - 6,140 (kaikkiaan 14,353)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suorittava porras summasi huolet hyvin. Lisähuolena on nykyään varttuneen kuusikon harvennuksen aiheuttama kaarnakuoriaisriskin kohoaminen. Tähtikirjaaja viimeistelee tuhon iskiessään latvuksiin ja pieniin puihin jotka säästyvät kirjanpainajilta. Kuusen kasvatus on nykyään riskibisnestä.

    mehtäukko

    ”Keksityt huijaukset ja hinnan määritykset..” Sittenhän kaikenlainen aikain saatossa muovautunut hinta on huijausta kaikella alalla?! Kustannusvastaavuus ja verrannollisuus johonkin on kai sitä isoa kehää joka hinnat muodostaa, siis markkinat.

    Timppa

    Minä suhtautuisin tyynen rauhallisesti kuusen kasvatukseen lehtomaisilla kankailla.  Pari harvennusta ja sitten aikanaan päätehakkuu.  Seassa voi tietysti kasvattaa vähän koivua ja mäntyä.

    Perkolle sanoisin, että se puun hinta riippuu nimenomaan hakkuutavasta.  Kerran myytiin aukon vierestä ranta-alueelta poimintahakkaamalla kuution mäntyjä.  Ihmettelin, kun eräs suuri firma tarjosi niistä harvennuspuun hinnan.  Ostaja vastasi, että heillä on sääntö, että myös poimintahakatut puut hinnoitellaan harvennuspuiksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarin ilmakuvakeskustelussa eräs kommentoija arvelee että kaarnakuoriaistuho on usein juurikäävän seuraustuho.

    Jovain Jovain

    Aika huonosti tunnen eroa jaksollisen metsänhoidon ja jatkuvan kasvatuksen välillä. Samoista elementeistä koostuvat molemmat. Jos erottavana tekijänä pidetään avohakkuutonta vaihtoehtoa, se tuskin riittää määrittämään metsänhoitoa. Metsänhoidon ohjeet ovat suosituksia ja mikään ei estä aloittamasta jatkuvaa kasvatusta vaikka avohakkuusta. Se, että vastustetaan, kysymys on enemmänkin kulissista (jäänne) suomalaisessa metsänhoidossa, jolla hoitomuodot pyritään pitämään erillään. (”Tarkoittaa hoitomuodon sulkemista ulkopuolelle”) Lisäys.

    aegolius aegolius

    >Aika huonosti tunnen eroa jaksollisen metsänhoidon ja jatkuvan kasvatuksen välillä.

    Olen samaa mieltä tästä. Eroja on oikeastaan vain yksi: jatkuvan kasvatuksen keinovalikoimaan ei kuulu avohakkuu.

    Jos tästä ajatuksesta luovutaan, se tarkoittaa, että kaikilla metsänomistajilla kaikki metsät ovat jiikoota – kunnes se taas avohakataan. Jovainin pitäisi käyttää vapaan kasvatuksen käsitettä tai puhua pidennetystä kiertoajasta sekametsävaiheen avulla ja lopettaa jatkuvasta kasvatuksesta puhuminen. Tähän hän ei suostu, koska päähän on pinttynyt ajatus omista ”jk-metsistä”, avohakattiin tai ei.

    Puuki

    Peli on joltisekin kunnossa.  Kylästyin jo tähän vuosien vatvomiseen omalta osaltani. Jatkakaa jotka jaksatte .

    Perko

    Hyvä jotta pelittää humetti!  Kalanperkaus  voittaa nämä piikittelyt tullen mennen.  Hyvä etei oo tauti iskenyt.

    Jovain Jovain

    Alkaa olla mallillaan tuo metsänhoito, ei ole enää rajoittamassa muuta kuin avohakkuuttomuus. Jos voisi vähän tinkiä, jättäisikö se käsitteiden vahtimisen vähemmälle?

    aegolius aegolius

    Tarviiko vahtia, jos ymmärretään mitä sanat tarkoittavat?

    Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat kuuluvat.”

Esillä 10 vastausta, 6,131 - 6,140 (kaikkiaan 14,353)