Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,171 - 6,180 (kaikkiaan 14,403)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Gla Gla

    Etkö Jovain ole vielä huomannut, mikä vyörytys metsien käsittelyä kohtaan on meneillään? Ei ole ollenkaan itsestäänselvää, että nykyinen lainsäädäntö on voimassa jatkossakin.

    aegolius aegolius

    >Ei ole havaintoa jk:n utopistisista ja mielikuvituksellisista haaveista. Tuskin on tarvetta vaahdota joutavia.

    Ymmärrän tätä kommenttia ainoastaan sitä taustaa vasten, että kirjoittaja ei ole pariin vuoteen saanut luetuksi edes Tapion metsänhoidon suositusten jatkuvan kasvatuksen osioita. Ei kai omaan ”pulloon” kukaan niitä havaintoja pudota, jos itse kulkee silmät kiinni. Myös Arvometsän mainosblogi lienee täysin vieras, samoin kuin Ylen sivuilla olleet täysin valheelliset (ei pelkästään puutteelliset) jutut. Myös poliitikoiden osaamattomuus, mutta kuitenkin ilman tietoa muodostetut mielipiteet on takuulla menneet ohi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovain: rämeillä. Tartun tähän. Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Markku Remes kirjoittaa (Keitele Forest asiakaslehti 2/2022):

    ”Varsinkin viljavissa suometsissä on usein erirakenteinen puusto joten poimintahakkuut voivat sopia. Kaistalehakkuut ja pienaukkohakkuut soveltuvat suometsien uudistamiseen joiden puuston on uudistamiskypsää tai ränsistynyttä harvennusten puutteessa. … Korvet pyritään uudistamaan ilman maanmuokkausta.

    Karummilla kasvupaikoilla muokkaus on tarpeen sillä runsas rämevarvusto sekä puutteellisesti hajonneesta karikkeesta muodostunut raakahumuskerros voi estää luontaisesti syntyvien taimien kehittymisen vuosikymmeniä. … Esimerkiksi juurikäävän tartuttamat korvet sekä runsaasti karhunsammalta kasvavat turvekankaat uudistetaan viljelemällä.”

    ”Kuusen luontainen uudistaminen toteutetaan kaistale- tai suojuspuuhakkuilla”. Tuohon voisi vielä kommentoida, että suojuspuustossa – kuten jatkuvan kasvatuksen puustossakin – pitää olla muutakin kuin kuusta, vaikka ei yhtään kuusta, vaan sen sijaan valopuita eli koivua ja/tai mäntyä.

    Summaten: jos ojitetulla alalla on juurikääpää, karhunsammalta tai runsas varpukasvusto, avo- tai kaistalehakkuu ja maanmuokkaus voi olla edelleen uudistamisessa välttämätöntä etenkin mäntyvaltaisilla soilla eli rämeillä, mikäli puuntuotanto on alueella muuten kannattavaa.

    Perko

    Vyörytystä  on olut sen seitsemänkymmentä vuotta. Nyt ukot horajaa hoitokodeista vielä samaa.  Tuhansien  hehtaarien paljaaksi hakkaajat jo  tuomittiin  mutta osa jäi  vapaaksi.  Kehuminen  laskutaidottomuudella  ja ymmärtämättömyydellä on monelle puhtaan avohakkaajan  ihanne, niin itse kirjoittavat.  Sauli Valkonen  ja kumppanit ovat tehneet oppaita  joista voi selvittää jatkuvasti tuottavan peitteisen metsä käsittelyn.  Niistä  päivän  kuluksi voitte lueskella metsäasioita tai katsella vaikka kuvia ja  elvyttää  ymmärrystänne.

    Timppa

    Olen ollut tutustumassa jatkuvan kasvatuksen tutkimusmetsään Sauli Valkosen opastuksella.  Häneltä opin, että se tuoreen  kankaan kuusikko kasvaa n 4,5 m3/ha/v, kun meillä pohjoisempana karummassa maastossa jaksollisen kasvatuksen kuusikko kasvaa 6,5 m3/ha/v.  Lisäksi opin, ettei siinä jatkuvan kasvatuksen metsässä uudistu kuin kuusi.  Tämän näin myös omin silmin.

    Ei siis huvita kasvattaa hitaasti kasvavia pelkkiä kuusikoita vaikka ne olisivat terveitä.  Etelä-Suomessa poimintahakkuita on harjoitettu yleisesti jo 1700-luvulta, minkä seurauksena juurikääpä  on runsastunut.  Tämän seurauksena tuulenkaadot ovat lisääntyneet, mistä taas ilmastonmuutoksen johdosta seuraa kirjanpainajatuhojen lisääntyminen.  Siis jatkuvan kasvatuksen harjoittaja pilaa lopulta sekö omansa että naapurin metsät.  Onko tämä mielestäsi fiksua metsätaloutta Perko?

    Remeksen teesit vastaavat omiakin havaintojani.  Viljavassa suometsässä jatkuva kasvatus onnistuu, jos puut saa pysymään pystyssä.  Muunlaisiin kuvioihin sopii jiiri nuo Remeksen ohjeet.

    R.Ranta R.Ranta

    Nyt minäkin halusin tehdä ensimmäisen tilastomerkinnän jatkuvasta kasvatuksesta. Pienestä vajaan parin hehtaarin kuviosta metsänkäyttöilmoitukseen jatkuva kasvatus. Pienintäkään aavistusta ei näillä kymmenillä ole siitä, kuinka pitkälle kuvion jatkuva kasvatus mahtaa jatkua. Kuuselle sopiva hyvin eri-ikäinen ja erirakenteinen sekapuusto, paljon myös koivua, saa yhden pienaukon ja kunnon (tuuletus-) poimintahakkuun, jota nyt ei oikein parhaalla tahdollakaan voi enää sanoa ylispuiden poistoksi. Väljästi tulkiten ehkä yläharvennukseksi. No evvk, ei voisi vähempää kiinostaa nämä sanalliset tulkinnat ja hiekalaatikkoleikki käsitteillä.

    Kuinkahan tästä Gla nyt selvitään? Johtaakohan tämä avohakkuiden kieltämiseen?

     

    aegolius aegolius

    >ei voisi vähempää kiinostaa nämä sanalliset tulkinnat ja hiekalaatikkoleikki käsitteillä. 

    Ei ehkä kannattaisi väheksyä tätä leikiksi. Kurkkaa itään, niin näet yhdenlaista käsiteleikkiä ”erityisoperaatiosta”. Asioista on puhuttava oikeilla käsitteillä myös metsätaloudessa. Muussa tapauksessa jotakuta johdetaan harhaan.

    Gla Gla

    Tai ihan kotimaisen metsätalouden lähihistoriassa ”kannattavuus”, ”tuotto” yms.

     

    Perko

    ”Niin kuin olen kirjoittanut” vastaa uudelleen ja suoraan sanoen.
    Timpan  ohjeilla on  heikko €-tuotto,   ( 1- 1.5 %). Yhden metsäkohteen mukaan on tyhmyyttä arvostella tai tehdä päätöksiä mistään. Lapinjärven kohde oli hylätty mittausala, millä lähtöarvoilla se oli tehty joskus?   Nuo 1700-luvun ohjeet romahtaa kun sen asettaa kontekstiin sen ajan tapaan ymmärryksen laajuudesta.  Madridin museossa on kuva noitia lähdössä lentoon vuodelta 1797. ..  Mie olen tun kuvan nähnyt.  Euroopassa 2 milj. nuorta neito polttivat!  Lie halot menneet siihen.
    Nokian ( kuusi nuorta ) luoma ”uusiaika” lopetti savumerkit viestinnästä ja navigoinnista lopullisesti. Samaa muutosta tarvitaan metsiin ja puun hyödyntämiseen.
    Lapinjärveä 200 km pohjoisempana tuottavuus euroina on monessa kohteessa yli viisinkertainen. Olen senkin nähnyt.

    Siis jatkuvan kasvatuksen harjoittaja pilaa lopulta sekö omansa että naapurin metsät.  Onko tämä mielestäsi fiksua metsätaloutta Perko?”  Tuo hoituu kun pysyy omalla puolella eikä tuhoa metsäänsä aukolla tarpeettomasti. Taloudellinen  metsänkäsittely mielessä eikä usko  keskiaikaisia ohjeita.

    R.Ranta R.Ranta

    Mikä nyt sitten ketäkin johtaa harhaan tai on johtanut harhaan. Jos olemme kiinnostuneita vain metsän kasvusta, niin se ei ole sama asia, että olemme kiinostuneita omasta taloudestamme, joka on huomattavasti moniulotteisempi kysymys ja vieläpä erilainen jokaiselle. Taloudelliset asemamme ovat hyvin erilaisia.

    Jos minulla on metsässä puita, joista toisten suhteellinen arvokasvu on 7 % ja toisten 2 % ja saan vastaavalla riskillä muualta 4%, niin kasvutappio pitää olla todella raju, että on taloudellisesti perusteltua poistaa nuo 7 % tuottavat, joiden suhteellinen kasvu vieläpä todennäköisemmin enemmän hyötyy harvennuksesta, kuin näiden 2 % suhteellisesti tuottavien.

    Oleellinen kysymys on, mitä me tavoittelemme. Sen mukaanhan me pyrimme toimimaan.

Esillä 10 vastausta, 6,171 - 6,180 (kaikkiaan 14,403)