Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,261 - 6,270 (kaikkiaan 9,569)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain

    Valmiiksi kehittynyt taimisto pienaukossa tarkoittaa metsän alle kehittynyttä taimistoa, joka vapautetaan, pienaukko. On ymmärrettävissä näin päin, vaikka ei ole luokituksen mukainen. Ei umpimetsään avattava pienaukko, jonka odotetaan taimettuvan, on luokituksen mukainen. Taimettuvat usein heikosti. Vapaasti tulkittuna ”satumetsä”, Timpan tulkitsemana tuolla edellä.

    mehtäukko

    ”…Ei luontoa ohjaamalla, vaan luonnon tarjoamia vaihtoehtoja hyväksi käyttäen, korkeintaan luonnon tarjontaa ohjailemalla…”  Jo taas puuroutumista pukkaa?

    ”…Jos pienaukossa on kehittyvä taimisto valmiina..”  Outo käsite tuokin. Missä hoidetun  metsän sisässä tuollainen tekele voi onnistua? Valon puolelle voi kuvion reunaan ilmaantua aliskasvoskuusia, mutta eihän niitten takia vallitsevaa puustoa listitä, jos ei taas kaistalehakkuuseen lähdetä.

    Metsuri motokuski

    Tarkoittaakohan Jovainin pienaukkohakkuut ylispuuhakkuita. Koska pohjalla on jo valmis taimiaines. Mitä jatkuvan kasvatuksen pienaukolla tarkoitetaan niin pienaukot pitäisi taimettua itsestään ympäröivästä metsästä. Eikä niin että olevan taimikon päältä poistetaan puusto kokonaan. Jos maapohjassa on jo valmiina elinvoimainen taimiaines niin eikö silloin normaali poimintahakuu toimisi. Taimettuminenhan ei ole ongelma niin kuin yleensä jk metsissä.

    Jovain

    Metsuri motokuski, tarkoitan ylispuuhakkuita, se voi olla myös ns. poimintahakkuu tai pienaukkohakkuu, kun taimistoja vapautetaan. Tarkoitan yhtenäiskäytäntöä, sillä taimettuminen on ongelma nykykäytännön muksisessa pienaukossa, niin kuin kerrot. Pienaukkoa voidaan pitää siinä mielessä tarpeetomana ja voidaan yhdistää avohakkuisiin. Edellyttää luokituksen muutosta.

    Berza

    Näyttää mt metsä lehdessä olevan mielenkiintoinen juttu jatkuvasta kasvatuksesta. Valitettavasti vain tilaajat voi sen lukea.  Ellei kukaan saa sitä kopsattua tänne, pitänee illemmalla yrittää hoitaa se tänne luettavaksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mikä Jovainilla on nyt ongelmana pienaukossa? Sen voi tehdä oli taimia tai ei eikä ole ongelma jos taimia ei synny koska uudistamisvelvoitetta ei ole. Oman metsänsä saa pilata ihan laillisesti. Pienaukon tehtävä on luoda valopuulajeille mahdollisuuksia uudistua jatkuvan kasvatuksen metsään joten sikäli se ei ole tarpeeton metsälaissa.

    Voihan Berza tiivistää MT Metsän viestin jk:sta tänne niin ei tarvitse kopioida tekstiä. Otsikossahan se kyllä jo lukikin: ”tuuli puhalsi jatkuvapeitteiseksi tarkoitetun metsän pilalle”.

    Berza

    Ei minullakaan ole lukuoikeutta. Ajattelin päivän oikeuden lunastaa, ellei joku ennätä ennen.😀

    Berza

     

    ALLA KOPOITUNA ARTIKKELIN PÄÄASIAT’

    Lähetin myös yhden kuvan jutun  alla olevasta  koealasta.

    Sonkajärveläisellä Sukevan yhteismetsällä on pitkä kokemus suometsien hoidosta. Sen omistamista lähes 4 800 metsähehtaarista noin puolet on suometsiä. Hoitokunnan puheenjohtaja <>Ari Sirviö esittelee kohdetta, jossa myrsky kaatoi hiljattain suojuspuuhakkuussa jätettyä männikköä rankalla kädellä.</p>
    >Suojuspuuhakkuuseen päädyttiin kolme vuotta sitten, sillä pohjakerrokseen oli syntynyt lupaavasti kuusentaimia. Ajatuksissa oli kasvattaa metsikköä jatkossa luontaisesti uudistaen. Toinen vaihtoehto olisi ollut päätehakkuu ja männyn viljely.
    ”>Hakkuussa puuta poistettiin lopulta 118 mottia hehtaarilta. Suojuspuusto oli tarkoitus hakata, kun taimet olisivat päässeet kunnolla kasvuun.</p>

    >Mieli kuitenkin muuttui, kun myrsky tuhosi ison osan puista tänä syksynä.</p>
    <”Tuho huomattiin vähän sattumalta, kun kävin täällä. Jos tämä olisi huomattu vasta aikojen päästä, puut olisivat menneet pilalle. Nyt ne voidaan täältä onneksi korjata ja hyödyntää”, Sirviö kertoo.
    myrskytuho muistutti kuitenkin perinteisten menetelmien hyvistä puolista.
    ”Kun metsää muutetaan peitteisen metsänkäsittelyn , myös riskit tuulituhoille kasvavat. ”Ehkä ei uutta suojuspuuhakkuuta olla ihan heti tekemässä”, Sirviö sanoo. ”Kyllä se opetus meille oli, että siirrymme takaisin männyn viljelyketjuun.
    >Parhaimmillaan suometsät taimettuvat hyvin, ja puustossa on usein luonnostaan kokovaihtelua ja eri-ikäisrakenteisuutta, jolloin luontainen uudistaminen ja peitteisyys sopivat niihin hyvin

    >Varputurvekankaat taimettuvat tiheän varvuston ja raakahumuskerroksen takia heikosti. Myös karhun­sammalkasvusto estää tehokkaasti luontaisen taimettumisen jopa vuosikymmeniksi, Remes sanoo.</p>
    <

    >Hänen mielestään on riski, että luontaiseen uudistumiseen nojaavaa jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta aletaan suosia vääränlaisissa suometsissä – ilmastosyistä tai uudistamiskustannuksia välttäen. ”Se johtaa muun muassa tuuli- ja sienituhojen lisääntymiseen.”

     

     

    >Myös kannattavuudesta pitäisi puhua enemmän. Remeksen mielestä jatkuvapeitteisen kasvatuksen kannattavuudesta annetaan usein liian myönteinen kuva. ”Pitäisi tarkastella kustannuksia koko kasvun ajalla. Poimintahakkuissa esimerkiksi ylispuut myydään harvennushakkuulla, jolloin niistä saa pienemmän hinnan. Taimikonhoitoa voi joutua tekemään, vaikka tätä ei laskelmissa yleensä oteta huomioon.”</p>

     

    Peitteisellä metsänkasvatuksella voidaan vähentää kunnostusojitusten tarvetta, mutta Remes huomauttaa, ettei niistäkään voida kokonaan luopua. ”Sanon sen suoraan: jos ne jätetään pois, suometsistä huomattava osa jää talouskäytöstä pois.”</p>

     

    ”>Sukevan yhteismetsässä on kerätty kokemusta turvemaiden uudistumisesta jo aiemmin. Muutaman kilometrin päähän metsätuhokohteesta perustettiin vuonna 2014 koeala, jossa kasvaa rinnakkain eri tavoin – muokattuun ja muokkaamattomaan maahan, luontaisesti ja kylväen – perustettuja männyn koeviljelmiä.</p>

     

     

    Taloudellisessa mielessä uudistamistavan valinta koealojen perusteella on selvä; vaikka taimia on syntynyt runsaasti luontaisestikin, ne ovat jääneet muokattuun maahan viljeltyihin serkkuihinsa verrattuna vaatimattoman kokoisiksi.</p>

     

    ”Tämä ei tietenkään ole tieteellinen koeala, mutta antaa selkänojaa turvemaiden hoitoon”, Sirviö sanoo.</p>

     

    Remestä harmittaa, että julkiseen keskusteluun mahtuu yleensä vain yksi näkökulma, ja nyt se on liian yksipuolisesti jatkuvapeitteisen kasvatuksen puolella. ”Metsäammattilaiset ovat vähän arkoja ottamaan kantaa keskusteluun, mutta kokemuksen ääntä tarvittaisiin nyt.”</p>

     

    >Remes huomauttaa, että peitteinen metsänkasvatus on muutakin kuin poimintahakkuita, muun muassa kaistalehakkuuta, pienaukkohakkuuta, siemenpuita. ”Jos turvemailla meinaa puuta kasvattaa, kannattaa ottaa kaikki keinot käyttöön, mikä ei sulje pois luontaistakaan uudistamista. On fiksua ottaa myös se huomioon, että jos kaikki menee pieleen, niin viljellään.”</p>

    </div>
    </div>

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos! Tämä sama Remeksen teksti oli aiemmin Keiteleen asiakaslehdessä, mutta en muista oliko Sukevan tapaus mukana. Eihän tuo kovin yllättävää ole että ylispuut kaatuvat turvemaalla. Sukevan suojuspuuhakkuu ei ollut varsinaista jatkuvaa kasvatusta, mutta ehkäpä kuitenkin peitteistä.

    Kaistalehakkuun lukisin ihan perinteiseksi avohakkuuksi. Avonainen alue se pienaukkokin on, mutta se on tavallaan oma erityinen hitaasti uudistuva kategoriansa (samaan tapaan kuin turve).

    Se tuossa tekstissä oli käytännön kannalta merkille pantavaa, että jatkuvapeitteinen kasvatus voisi havaintojen mukaan onnistua paremmin rehevillä ojitetuilla korpisoilla kuin varpuisilla tai karhunsammalia kasvavilla rämeillä.

    suorittava porras suorittava porras

    Harvassa kasvava kuusikko kaatuu herkästi riippumatta maapohjasta. Ei kannata jatkaa isepetosta.

Esillä 10 vastausta, 6,261 - 6,270 (kaikkiaan 9,569)