Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,251 - 6,260 (kaikkiaan 6,465)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain

    Pitkän jatkuvan kasvatuksen sulun aikana toteutettiin hyvinkin perinteistä jaksottaista metsänhoitoa. Sitä vastoin nyt uuden lain aikana kiinnostus jatkuvan kasvatuksen elementteihin on lisääntynyt.

    Tarkkarajaisella jatkuvan kasvatuksen luokituksella (poiminta) on myös haittapuolensa. Ei ehkä riitävällä tarkkuudella ole arvioitu seurauksia. Luokituksen mukaiset jatkuvan kasvatuksen metsät ovat heikosti taimettuvia ja heikosti uudistuvia. Ja jos uudistuvat, ovat myös kuusivaltaisia. Ei varjoon tai puolivarjoon toteutettavalla uudistamisella saavuteta valopuita, eli sekametsiä. Näin ainakin eteläisessä ja keskisessä suomessa.

    Olen ymmärtänyt, että poiminta- ja pienaukkohakkuilla tavoiteltava hyöty saavutetaan paremmin jo olevilla, metsien hoitoon ja taimistojen vapauttamiseen tehtävällä työllä. Näin ei kuitenkaan ole, kuuluvat luokituksessa jaksottaiseen metsänhoitoon ja uudistuhakkuisiin, kun poiminta- ja pienaukkohakkuut kuuluvat kasvatushakkuisiin. Höpö höpö, luokituksen yhtenäistämisellä metsänhoito voidaan tasapainottaa ja entistä paremmalla avohakkuiden huomioon ottamisella.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tarkoitin tavoitteen tietämisellä sitä että metsänhoidon toimenpiteitä suunniteltaessa on tiedettävä tähdätäänkö ensi sijassa tasarakenteiseen vai erirakenteiseen, toisin sanoen jatkuvaan vai jaksollisen malliin. Esimerkiksi onko taimikonhoidon ja harvennusten tavoitteena sekametsä, kuinka paljon alikasvosta säästetään ennakkoraivauksissa jne.

    Vaikka metsiköt muodostavat runkolukujen ja pohjapinta-alojen jatkumon (ei niinkään selkeitä luokkia), niiden kehitystä voidaan ohjata haluttuun suuntaan. Nämä päätökset ratkaisevat onnistuuko valittu malli ja kuinka pitkään. Ratkaisuilla voidaan siis parantaa jatkuvan kasvatuksen kehityskelpoisten taimistojen syntymisen todennäköisyyttä, jos niin halutaan.

    Pääsääntö lienee se että jatkuva kasvatus on kuusialikasvoksen kasvatusta yhden kiertoajan verran ja se saadaan varmimmin syntymään valopuiden (männyn ja koivun) alle. Onko mallilla sen jälkeen edellytyksiä jatkoon, se riippuu siitä miten kuusivaltaiseen metsään saadaan uutta taimiainesta; todennäköisesti heikommin jolloin jatkuvuus ei ole enää taattu.

    Nykyinen metsälaki luokituksineen ei rajoita toimintaa juuri mitenkään. Metsänomistajan on kuitenkin itse tiedettävä, mihin hän pyrkii metsänhoidossaan yhdessä metsikössä ja koko metsälön tasolla.

    Jovain

    AJ: Mielestäni tuosta vastauksestasi käy selkeästi ilmi mitä metsähoidolta edellytät. Näkemyksemme kuitenkin poikkeavat eräiltä osin ja olen kyseenalaistamassa luontoon kohdistuvan ohjauksen, joka sinällään on kirjoitettu myös lakiin.  Luonto kuten metsä yllättää, sitä voi pyrkiä ohjaamaan, mutta myös luonto ohjaa. Ei tahdo onnistua luonnon ohjaaminen, se näkyy näissä jatkuvan kasvatuksen kysymyksissä. Toimii kyllä, mutta kysymys on varsinaisesti keinollisesta uudistamisesta.

    Tavoitin tuossa edelle sanoa, että poiminta ja pienaukko hakkuiden hyöty saavutetaan paremmin jo olevilla, metsän hoitoon ja taimistojen vapauttamiseen tähtäävillä toimilla. Ei luontoa ohjaamalla, vaan luonnon tarjoamia vaihtoehtoja hyväksi käyttäen, korkeintaan luonnon tarjontaa ohjailemalla.

    Olikohan metsähoidossa ja korjuussa muita vaihtoehtoja kuin kasvatushakkuut ja uudistushakkuut. Tehdään kasvatushakkuita niin kauan kun metsää kasvatetaan ja siirrytään uudistushakkuisiin kun lähdetään metsää uudistamaan. Näin myös jatkuvan kasvatuksen (poiminta ja pienaukko) hakkuiden osalta. Eivätköhän ole uudistushakkuita nekin, siinä kun muutkin uudistushakkuut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovainilla jälleen tajunnanvirtaa josta ei saa kunnolla otetta. Tarkoitan luultavasti ohjailulla kuitenkin samaa kuin Jovain, eli käytetään hyväksi ne mahdollisuuset mitä luonto meille suo.

    Jatkuvan kasvatuksen yhdistys on tehnyt metsälaskurin vaihtoehtojen vertailuun. Hyvä juttu. (Metsäuutiset)

    Timppa

    Tavoitin tuossa edelle sanoa, että poiminta ja pienaukko hakkuiden hyöty saavutetaan paremmin jo olevilla, metsän hoitoon ja taimistojen vapauttamiseen tähtäävillä toimilla. Ei luontoa ohjaamalla, vaan luonnon tarjoamia vaihtoehtoja hyväksi käyttäen, korkeintaan luonnon tarjontaa ohjailemalla.

    Eihän niillä yleensä saa mitään hyötyä.  Päinvastoin.   Itsepetosta, jos luulee hyötyvänsä, jostakin pienaukosta, jonka luulee taimettuvan kuin  satukirjassa.

    Timppa

    Jatkuvan kasvatuksen yhdistys on tehnyt metsälaskurin vaihtoehtojen vertailuun. Hyvä juttu. (Metsäuutiset)

    Ei kun  tosi huono juttu, koska laskuri perustuu tietenkin  lähtökohtaan, että jatkuva kasvatus on edullisempaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timppa on hyvä opponentti. Annetaan kuitenkin jatkuvallekin vaihtoehdolle mahdollisuus näyttää kyntensä. Kokemuksen myötä tulee idealismin tilalle realismia, ja vain järkevissä kohteissa käytetään.

    Testasin omalla metsätilallani Silvan uutta metsälaskuria. Käyttöön tarvitsee tilan kiinteistötunnuksen. Havaintoja. Tilan pinta-ala on oikein. Laskuri kertoo että jaksollisessa mallissa tilalta huuhtoutuu enemmän typpeä ja fosforia vesistöön, mikä pitänee paikkansa.

    Sitten kiistanalaisempia tuloksia. Laskuri väittää että tilan hiilivarasto kasvaisi 50 vuodessa enemmän jatkuvan kasvatuksen vaihtoehdossa ja että tilan arvo olisi molemmissa malleissa suunnilleen sama. Sitä ei kerrota miten arvo on laskettu.

    http://95.216.222.154/

    Laskurin pitäisi olla sellainen, että käyttäjä itse määrittelee lähtöarvot, kuten vuotuiset kasvut, kulut ja kiertoajat. Laskenta ei saisi olla musta laatikko, jonka sisälle ei pääse kurkistamaan.

    Timppa

    Sitä realismia odotellessa moni ennättää pilata metsänsä ja Arvometsän omistajat tienata.

    Harsintajulkilausumassa on sanottu kaikki oleellinen asiasta.  Eikä luonto ole miksikään muuttunut.

    Jatkuvaa kasvatusta tullaan  käyttämään kohteissa, joissa omistaja haluaa sitä käytettävän.  Ei mitään tekemistä järkevyyden kanssa.

    Jovain

    Ei ole hyötyä, jos luulee hyötyvänsä pienaukosta, jotka taimettuvat heikosti. Siinä mielessä metsälaki lähtee väärästä olettamasta. Jos pienaukossa on kehittyvä taimisto valmiina tai kohde on herkästi taimettuva ja uudistuva, kysymys on eriasiasta.

    Katselin tuossa metsää, joka neuvojan toimesta ohjattiin avohakattavaksi. Näin ei kuitenkaan toteutunut. Tällä hetkellä metsä tuottaa hyvässä kavussa olevaa tukkia. Pusikot eivät haittaa, raivaustarvetta ei ole ja hakkuu voidaan toteuttaa vanhoilta urilta.

    Ei oikein houkuttele neuvojien ehdotukset. Ei ainakaan avohakkuu, mätästys, kuusen istutus ja lehtipuiden poisto. Kovin yksipuoliseksi metsänhoito jää ja vaihtoehtoa tarjoillaan melkein joka paikkaan.

    Sitä vastoin Timppa kertoo sekametsistään ja onhan niihin hänen kertomillaan hoitotavoilla hyvät mahdollisuudet.

     

     

    Gla Gla

    ”Jos pienaukossa on kehittyvä taimisto valmiina”

    Mistä tässä mahtaa olla kyse?

Esillä 10 vastausta, 6,251 - 6,260 (kaikkiaan 6,465)