› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,281 - 6,290 (kaikkiaan 10,318)
1 2 3 … 628 629 630 … 1 030 1 031 1 032

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 12.10.2022, 10:09

    Ei onnistunut jiikoo perustukaan pienaukkoihin, vaan siihen että valopuiden alle syntyy kuusikko.

    Gla Gla 12.10.2022, 10:14

    Itseäni toistaen totean tuohon, että jatkuvuutta ei enää olekaan kuusikkovaiheessa muutama marginaalinen kasvupaikkatyyppi poislukien. Siksi ei myöskään ole jk-metsiä, vaan poimintahakkuin käsiteltujä metsiä.

    Puuki 12.10.2022, 10:18

    Joo, pienaukko (= alle 0.3 ha) on hyvä lisä keinovalikoimassa,  jos on valmiiksi taimettuneita aukkoja kangasmetsässä (taimettumisherkistä suometsistä voi puhua erikseen).    Suojuspuuhakkuilla uudistaminen vastaa melkein jk:n metsänhoitoa.  Molemmissa yritetään yleensä luon. uudistamista .  2-harvennusvaiheessa suojuspuita jätetään pystyyn n. 150-200 kpl/ha.   Jk:ssa tosin tyydytään aika paljon vähempään pysyvään taimimäärään /ha kuin suojuspuuhakkuissa.

    Tähän pitänee lisätä ”vaihteeksi” kommentti parhaan mahdollisen NNa:n laskemisen käyttökelpoisuuden isoista ongelmista kannattavuusvertailuissa, kun /jos keskitytään vain siihen.   Pitäisi vastata todellisuutta ja toimia myös luonnossa eikä puoleen tai toiseen muunneltuja arvoja pidä käyttää optimoinnissa.  Mutta näkeehän sen avulla esim. että Kuusamosta pohjoiseen päin ei juuri kannata käyttää muuta kuin luont. uudistamista, jos on vain  mahdollista. Poikkeuksena ”sääntöön” tuo e-puun uudet markkinat jotka muuttanee puun myyntitapoja ja  – hintojakin.

    Gla Gla 12.10.2022, 10:23

    Pienaukko ei ole missään tilanteessa hyvä lisä keinovalikoimaan.

    Puuki 12.10.2022, 10:33

    Gla :

    Hakkuuttaisitko itse esim. 20 – 30 a kokoisen terveen kuusentaimikon mukaan kuusikon avohakkuussa ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.10.2022, 10:35

    Nyt ymmärrän? Mikäli Puukin suojuspuut pääosin ovat jotain muuta puulajia kuin kuusta ja metsässä on erikokoisia puita, sitten voitanee pitää hommaa jatkuvan kasvatuksen tapaisena touhuna. Mielessäni suojuspuusto koostuu samankokoisista puista. Sillä pyritään uudistumiseen ja heinittymisen estämiseen, mutta toki jiikoo-hakkuun erirakenteisella puustolla pyritään noihin samoihin tavoitteisiin.

    Käsitteiden kanssa saivartelu ei taida auttaa niitä metsäammattilaisia, jotka koettavat näitä hakkuita käytännössä metsänomistajille toteuttaa. Jatkuvan kasvatuksen hakkuu on yleensä poimintahakkuu ja hommaa kutsutaan jatkuvaksi kasvatukseksi. Ei tarvitse ottaa siinä vaiheessa kantaa ’jatkuvuuteen’.

    Gla Gla 12.10.2022, 13:27

    Puukin esimerkin tilanteessa tuloksena ei ole pienaukko, joten sen perusteella ei voi arvioida pienaukon hyvyyttä.

    Puuki 12.10.2022, 13:48

    Harva taimikko luetaan aukoksi , ei taimikoksi,  jos taimia on alle lakirajan/ha.  Mutta saattaa kannattaa silti jatkokasvattaa ne taimetkin. Pienaukkona se menee , jos alue on alle 0,3 ha.   Jos puut on jo kasvaneet  taimivaiheen yli , niin lienee lakirajakin erilainen eli ko. kasvupaikan  min. PPA poimintahakkuulle on silloin käytössä.

    AJ oikeassa saivartelun tarpeettomuudesta yleensä käytännön töissä mutta ei kai se muuten ole keltään pois, jos käsitteet on suunnilleen selvillä (?) .  Selkeyttää ehkä päätösten tekemistä niissä tod. valintatilanteissakin .  Mo:n on hyvä tietää (ja melkein jokainen toki tietääkin) , että esim. liian karulle kasvupaikalle ei yleensä kannata kuusikkoa perustaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.10.2022, 14:34

    Kyllä Puuki; on hyvä käyttää yhteisesti sovittuja käsitteitä, esimerkiksi pienaukosta metsälain mukaista määritelmää, mutta siinäkin omat käytännön sovellukset sallittuja; vaikka se että pienaukossa ovat jo taimet valmiina.

    Sen sijaan sitä pidän melko tarpeettomana kun täällä on esitetty ettei jatkuvaksi kasvatukseksi voi nimittää muuta kuin ”täältä ikuisuuteen” jatkuvaa mallia. Silloin koko käsitettä ei voida käyttää, koska mitenkään ei voida todistaa että tämä käsittely nyt tulee toimimaan, koska tulevaisuutta ei pystytä ennustamaan. On ns. catch 22 -tilanne jossa on mahdoton valinta. Mielestäni tulisi sallia käsitteen vapaa käyttö – sillä edellytyksellä että myös määrittelee käyttönsä. Sama pienaukon suhteen.

    Gla Gla 12.10.2022, 14:43

    Ymmärsin, että tehdään aukko kuusikkoon, jossa on 0,2-0,3 ha taimettunut reikä.

    Reiän taimia voi tietysti jossain tapauksessa hyödyntää, mutta ei sen perusteella voi ottaa kantaa siihen, onko pienaukko ok vai ei.

    Minulla on Tapaninmyrskyn tekemä reikä, jossa ei vieläkään ole juurikaan luontaisia taimia. Kun vierestä kuusikko hakataan, luonnollisesti tuonkin kohdan samalla viljelen. Heinittyneenä siitä tulee työläs nurkka muuhun kuvioon verrattuna.

Esillä 10 vastausta, 6,281 - 6,290 (kaikkiaan 10,318)
1 2 3 … 628 629 630 … 1 030 1 031 1 032