Jatkuva kasvatus käytännössä.

Kun kuusentaimikko kasvaa 4-5 metriseksi, niin samassa ajassa ehtii hoitamattomassa taimikossa koivun kantovesat kasvaa n. 7-8 m pitkiksi.   Siksi vh:t  on tärkeitä tehdä ajallaan.  (1 Vh:n jälkeenkin koivuvesat ehtii usein saavuttaa uudestaan myöhemmin kuusten kasvun vaikka taimet kasvaisikin hyvin.)  Joskus ei kantovesoja tule juuri ollenkaan , jos ollaan raivausten ja harvennusten aikaan toimittu aiemmin oikealla tavalla.

Aika hyvä pitää jäävän puuston  laadun ja arvokasvun olla, jos kuten joku ehdotti 200 mottia/ha puuta jätetään pystyyn vs. tehdään päätehakkuu samassa kohteessa.

Millä kompensaatioilla? Puukin esimerkissä on sama tilanne kuin YLE:n jutussa, jossa vertailtiin päätehakkuun ja jiikoo-hakkuun kannattavuutta suurella puustopääomalla. Jos päätehakkuussa saadaan käteistä 15000 euroa ja jikko-hakkuussa 5000 euroa, metsään jäävä pääoma olisi 10000 euroa. Tälle plus 5000 eurolle muualla pitäisi saada tuottoa vähintään saman verran kuin on avohakkuun jälkeen perustetun taimikon tuotto plus tuotto lopulle pääomalle jossain metsän ulkopuolella. Onnistuuko?

Puuttumatta YLE.n hoitamiin metsiin millään muotoa, niin  ne  20 cm  puut tuottaa  hyvinkin kunnollisessa kasvupaikassa  18 – 23 %  verran vuodessa  arvonnousua.  Tulos on muutamassa vuodessa valmis myyntiin.  Eivät ne ”puolivalmisteet” ole muussakaan tuotannossa  kannattavaa  myyntiä.  Virolaiset ovat tämän hoitaneet puunhinnalla eivätkä tumppaa ilmaiseksi  puitaan, esimerkiksi vaan.

Jos tähteelle jää juuri parhaan arvokasvun vaiheeseen tulevia puita riittävästi, niin voi olla kannattavaa jättää ne pystyyn.   Mutta semmosia metsiä ei ole kovin paljon joissa sekä kasvupaikka, puiden laatu , määrä ja puulajit sopii hyvin poimintahakkuuseen.

(Ylen) esimerkkimetsä josta ollut juttua täälläkin, ei välttämättä ole sopivin ”esittelykohde” jk:n metsien ” parhaasta päästä ”.      Jos seuraava harsinta-aika olisi siinä esim. 15 v:n päästä, pitäisi keskimääräinen vuosikasvun olla n. 21 mottia/ha/v.    (6 %:n korko, myytävien puiden keskihinta poimintahakkuussa 39 €/motti .    Heti aloituksessa korjuukulujen erotus olisi n. 2500 €/ha ja jäävän puuston arvo n. 5300 €/ha.    Istutus ym.-kulut 1100 €/ha , jne).     (  PS 6 %:n korko on realistinen koska sen saa edelleen monestakin eri sijoituskohteesta ”ylimääräselle rahalle” eikä puun reaalihintaankaan ole pitkällä aikavälillä odotettavissa nousua. )

On aina hyvä jos saadaan numeroita kehiin. Voisi ajatella niinkin että jos jäävän puuston arvo on kuten YLE:n laskelmassa vaikka 10000 euroa, 6 % bruttokorkoon sen pitäisi kasvaa 600 euroa vuodessa. Tähän pääsisi esimerkiksi eteläsuomalaisessa tuoreen kankaan sekametsässä 10 m3/ha vuosikasvulla jonka arvo olisi 60 euroa/m3. Näin siis rakenteeltaan ja määrältään optimaalisessa puustossa, jossa sekä kasvu että keskihinta ovat hieman optimistisesti arvioidut. En kuitenkaan usko että tämä systeemi pysyy tasapainotilassa monen hakkuun ajan, ehkä 1-2 hakkuuta pystyy menestyksekkäästi hoitamaan. Turvemailla kunnostusojituksen välttäminen tuo kannattavuuslisää.

Perkolla 20 senttiä läpimitaltaan oleva 50 euron puu kasvaa joka vuosi arvoa 20 % eli 10 euroa. Lienee mahdollista.