Jatkuva kasvatus käytännössä.

A. J.  tietää, että  20 senttisiä  tarvitsee  50  euroon  jopa viis  puuta.  Ajatushan  on muuten oikein !   Tuoton  ”momenttikäyrä ” laskee  jo 23 cm jälkeen puoleen  mutta on  reilusti yli 6 %  aina 35 cm läpimittaan asti.   Nuoren metsän harvennuksessa  pohtimisenarvoinen  juttu.

Olin laiska, en jaksanut laskea kuinka suuri on 50 euron puu; pahoittelen.

Pahkeinen, tuo ensimmäinen olisikin ollut helppo laskea, mutta koronasumu on kai turvottanut aivot. Kuinka Timppa päädyit lukuun 12 litraa: 12/860 tekisi vain 1,4 %. Perkon parhaat puut kasvavat 20 % vuodessa. Ehkä toinen aliarvioi ja toinen yliarvioi? Nyt tarvittaisiin Anttoo laskemaan lieriöt: ”kyllä se ainakin toistakymmentä kuutiota kasvaa”.

Puuki: kyllä ja kyllä! Niitä todellisia sen hetken kasvulukuja tässä juurikin haeskelen. Ajattelin että mentäisiin puiden lukumäärään seuraavaksi, kun ensin saataisiin selville paljonko yksi puu kasvaa! Lopulta pitäisi tulla tulokseksi runkolukujakauma optimaaliselle jatkuvan kasvatuksen puustolle.

Uskallan esittää metsään menoa; jos ei maavara riitä, niin lennätä dronea tieltä. Pari juttua ollut lehdissä lähiaikoina, kuinka jk-autuus on tuulenpuuskissa muuttunut harveikoksi ja kohti viljelyä.

Varmaan yli 80%:lle jk-profetioiden lumoamista on ylikorkea kynnys esittää julki touhun epäonnistumista.

Metsänjalostus+ robottiohjatun taimien kasvatus antaa käytännön viljelyyn lähimmän 10 vuoden aikana +30–35%:n kasvuylivoiman (vrt. lu-alkuperän taimet) taimet.

Nyt tulisi panostaa tuhojen kestävyyteen, työ on meneillään meillä Ruotsin kanssa yhdessä, tuloksia on vaikea aikatauluttaa ja kovan työn takana ne ovat, mutta kun asia on pelittänyt monilla kasveilla, niin miksei puilla.

Yhdellä harvennushakkuulla ja NP -lannoituksella kuusikko uudistuskypsäksi, päätehakkuussa puuta 700 m3 hehtaarilta, ei taida sirppihallaprosenteilla keekoileville valtion nuorten metsien raiskaajille kelvata?!