Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 10,313)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Berza

    Jatkuvaa kasvatusta markkinoidaan yleensä ympäristö ystävällisenpänä ja kokonaistaloudellisenpana vaihtoehtona

    Kokonaan on unohdettu se tosiasia, että tässä mallissa puuston kokonaiskasvu on heikompaa ja tällöin hiilensidontakin on myös sitä.

    Kumminkin tätä markkinoidaan ympäristöystävällisenä. Kylläkin turvemailla maapohjan käsittely tuottaa hiiltä, mutta miten lie loppupelissä ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hoidetun männikön yläharvennus viimeisenä harvennuksena on jaksollisen mallin sallittu, kannattavuutta parantava toimi, eikä välttämättä siis liity jatkuvaan kasvatukseen. Ajattelin Rane enemmänkin niin, että ensiharvennus  joudutaan useimmiten tasarakenteisessa metsässä tekemään alhaalta, kun alle jääneiden latvus on jo ehtinyt supistua eikä niistä ole jatkoon. Siemenpuuhakkuun jälkeen saadaankin taimikko jota voi lähteä kehittämään vaikka erirakenteisena ja erilajisena eteenpäin jos sitä ei tasata liikaa taimikonhoidoissa.

    Kasvuero taitaa olla useimmiten suurempi kuin noissa Pukkalan käppyröissä. Muuten hyvä kuva. Turvemaan hiilipäästö ja typpioksiduulipäästö heikentää kokonaistasetta niin paljon että siellä pohjaveden pinta kannattaa pyrkiä pitämään korkealla ja vakaana.

    Puuki

    Kasvuero on luultavasti suurempi luonnossa kuin Pukkalan käppyrässä. Laasasenahon vanhoissa kasvutaulukoissakin kasvu on suurempi 30-60 vuotiaissa kuusikoissa . Sen jälkeen jalostus on parantanut kuusen kasvua n. 10-15 % .  Ja paranee edelleen jahka uuden sukupolven siemenpuuviljelmin sadot ja solumaljoissa kasvatetuista siemenistä saadaan lisää taimia.  Käppyrässä jk: n keskikasvu pysyy liki samalla vakaalla tasolla jatkuvasti, ei pysy käytännössä.

    Vähintään yksi yläharvennus kannattaa yleensä tehdä tasaikäiseen kuusikkoonkin . Erään kasvatuskokeen perusteella lievä yläharvennus lisäsi kokonaiskasvua norm. kasvuun verrattuna.   Mutta harsinnassa taimettumisen aikaan saamiseksi tehtävä PPA:n laskeminen n. 60 % :iin vähentää sitä  selvästi.  Kuuselle tullee valoshokki ja kasvu elpyy myös sen takia hitaasti.

    Jk:n mainosten lupaukset ontuu monessa kohtaa. Mutta vois olla että itsekin mainostaisin vain sen hyviä puolia jos olisin Arvometsässä hommissa.  Lähemmin tarkasteltaessa selviää , että ei mene ihan niin hyvin kuten halutaan ymmärrettävän.

    Kannattavuuden ratkaisee hyvin pitkälle lähtötilanne.  Jos pitää kasvattaa riittävä alikasvos alusta , ei kannata. Mutta jos on sopiva erirakenteinen (kuusi)alikasvos jo valmiina sopivalla maapohjalla eikä juurikäävästäkään ole haittaa, niin luultavasti kannattaa.

    Timppa

    Olen ymmärtänyt, ettei Pukkala ole tehnyt mitään kasvatuskokeita vaan hänen tuloksensa perustuvat puhtaaseen tietokonelaskentaan joillakin hänen syöttämillään lähtöoletuksilla.  Siis kyseessä on täydellinen ”virtuaalitodellisuus”, jossa ihmemaassa metsän kasvu 8,62 m3/ha/v.   Luonnossa 1980-luvulta asti tehdyt Luken kasvatuskokeet Lapinjärvellä antavat n 4,5 m3/ha/ha.

    Antaako ajattelemisen aihetta.

    Perko

    Luultavasti metsänomistajien ”jalostuksessa”  pitäs siirtyä  uuteen aikaan oppimalla.   Puukikaan ei näe noista käppyröistä sitä, että 30 vuoteen mennessä on mahdollista myydä puuta jo kaksikertaa.   Tuottavuuden  ero heiluu 20 % kahtapuolta monikerroksisen eduksi  huomioimatta korkomenetystä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pukkalan eduksi ja koekentäksi lienee laskettava se seikka, että hän on laittanut omat rahansa likoon eli käyttää mainostamiaan menetelmiä omissa metsissään, kuten videoilta ilmenee.

    Puuki

    Miksi unohdit korkomenetykset ? Kun päätehakkuu on tehty, niin kantoraha on xxxx € isompi tasaikäisessä metsässä.   Voihan sitä laskea vaikka minkä kannattavammaksi, kun jättää osan menoista ja/tai tuloista pois.   Jos myyt puut 20 vuotta aiemmin ja paremmalla mottihinnalla koko kasa , niin sen arvo (- uudistuskulut) ehtii korkotulona kasvaa melko paljon . Ei ole matematiikka vaikeaa. Heleppoo on kuin heinänteko .

    Toki joskus jk voi kannattaa tehdä, kuten on n. 50 x todettu . Mutta niitä kohteita on suht. vähän. Laskemalla voi arvioida missä ehkä kannattaa ja millä reunaehdoilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Korkomenetys” on se ero, joka syntyy jk-metsään jätettävän puuston ja tilille laitettavan rahan korkotuotosta euroissa, miinus uudistamiseen laitetun rahan tuotosta, joka on kierron alussa heikko. Tulos riippuu siitä, miten jätettävä puusto elpyy, miten uudistaminen onnistuu ja miten säästynyt raha sijoitetaan. Pitää myös muistaa että ”jaksollinen” kasvattaja sai paremman yksikköhinnan myydessään avohakkuun. (Tässäkin minulla ja Puukilla jälleen sama ajatus mutta eri sanoin!)

    Perko

    Puukin ajatus ja maailma alkaa oudosti ja pätkii.  Onhan se m. kerros puusto ollut jo ennen sitä sinun  ajattelusi alkua  ja sieltä on tullut tuloa lähes säännöllisesti  parikymmentä % plussalla.  JK = jatkuvaa !  . ”Maljanjalostukselle” on tarvetta. Mie kuin muutkin osataan tunnetut neljä laskutapaa ne neuvotaan jo neljännellä luokalla.

    Puuki

    Niin jos on ollut . Ja kasvatukseen sopivaa puuta sopivalla kasvupaikalla sopivassa tiheydessä.

    Miten luulet kannattavuudelle käyvän, kun esim. sulkeutunut kuusikko muutetaan jk:n metsäksi ?  Verrataan sitä tasaikäiseen viljelyvaihtoehtoon.   Se valmis erirakenteisuus on välttämätön jk:n onnistumiselle. Eikä käy siihen  liian karuilla mailla kuusi . Mänty taas ei kasva kunnolla alikasvoksena.  Pienaukkojen tekeminen on keinotekoinen yritys lisätä lehtipuuta rehevillä mailla. Tuloksena on yleensä heinikko.

    Kun Perko mukaan lukien kaikki osataan laskea , niin sitä taitoa pitää sitten käyttää eikä kuvitella olemattomia.

Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 10,313)