Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 10,361)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Planter Planter

    Miten pitkä ”sijoitushorisontti” teillä on kun vertailette hakkuutapoja? Onko se itsekkäästi se aika, jolloin itse olette metsien omistaja yritättekö maksimoida oman metsätulonne sinä aikana.

    Yleisimmin metsänomistajaksi tullaan vasta 50v ikävuoden yläpuolella ja 70v paikkeilla oma vieteri on vedetty suoraksi omatoimista metsänhoitoa ajatellen, se jatkuu vain puheissa ja työnjohtaja-myyjänä.

    Jos tarkoitus on myydä metsät pois 70+ iässä, niin silloinkin tulee kyseeseen mietintä, miten maksimoi puukauppatulot + tilojen myynnistä saadut tulot. Puhtaaksi kynitystä palstasta ei paljoa saa.

    Jos taas seuraava sukupolvi jatkaa metsätaloutta, tulee kyseeseen verojen minimointi bruttotulojen maksimoinnin lisäksi.

    Nämä pitää sitten liittää osaksi JK / jaksollinen tarkastelua, ettei mene liian helpoksi.

    Per Ä Reikäs

    Myös jatkuvassa kasvatuksessa tulee huonokasvuiset yksilöt etusijalla poistaa, valitut valiot jättäen, ne tuottavimmat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos taas seuraava sukupolvi jatkaa metsätaloutta, tulee kyseeseen verojen minimointi bruttotulojen maksimoinnin lisäksi.

    Meikäläisellä juuri näin, jälkeläiset tekevät metsällä sitten mitä haluavat – voivat vaikka liittää sen osaksi kansallispuistoa. Lisäksi pitää maksimoida oma vapaus; hallintaoikeuden erottaminen omistusoikeudesta alentaisi veroja mutta vähentäisi vapautta.

    Jatkuvaa kasvatusta harjoitan vain jos oikein hyvä tilaisuus siihen tarjoutuu. Männyn jatkuvan kasvatuksen alue syntyi vahingossa rannalle, kun ylispuusto jäi siihen. Muita erityiskohteita ovat monimuotoisuuden lisäämiskohteet eli kaksi korpikuviota, joihin yläharvennus sopisi oikein hyvin mutta vähentäisi lahopuun tuotantoa, ja yksi pintavalutuskenttänä toimiva lehtipuuvitelikko.

    Perko

    Muutos ohjeet ja laskut on toisten juttu. Mie en hetkessä osaa sanoa miten toisten tekemät virheet korjataan, en ehkä myöhemminkään. Osaan  korjata omia virheitäni varmalla ammattitaidolla.

    Mutta ne   antamani kertoimet jos pettävät niin samalla sammuvat sähköt maalimasta,  on hyvä varata  paristoja  ne saattaa antaa sähköä, pahinta on, taulutelevisiosta ei näy teräväpiirtokuvaa.

    Puuki

    ”Miesmuisti” on tutkitusti n. 3 vuotta.  Se kai se on horisontti metsänkasvatuksessakin jos tehdään vain yhdenlaista metsänhoitoa.  Hyvä on tosiaan pohtia sitäkin minkälainen metsä jää tähteelle hoitotoimien jälkeen.   Monia muuttujia on metsänkasvatuksessa, kun pitäisi olla taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tekijätkin mukana laskuissa.  Jokaista osatekijää voi pohtia erikseenkin tai sitten yhdessä.  Lahopuilla ym. säästettävillä kohteilla on oma tärkeä merkityksensä luonnon kierrossa.  Joskus ennen niitä ei otettu juuri huomioon , kun ei tiedetty  vaikutuksista.

    Jovain

    Puuki, et voi olettaman varassa hyvittää laksollisen paremmuutta. On vähän sama asia kuin Timpalla, mainostetaan ilmaista metsänviljelyä. Jatkuva kasvatus tarvitsee pääomansa, jonka arvo ei ole alempi. Voi olla se ilmainen ”taimisto” tai voi olla ”ilmainen” nuori metsä, johon on myös verrattava tai puustopääomaltaan huomattava tukkimetsä, jota lihotetaan jne.

    Perko

    Tiedän melko samanlaisen kuin Annelin rantametsä.   Näytin  omistajalle  Pukkalan  ” muutosohjeen” kopion  niin hakkaaja oli  siitä toteuttanut ja tosi hyvän näköinen monikerrosmetsä jäi iki-petäjätkin. Järveltä tuskin huomaa hakkuuta.  Ei kai  siihen sen kummempaa tarvitse kuin katsoo noita valmiita ohjeita.  Niihän ne ohjasi aukkoonkin ja istutuksiin.

    Kerrytetty huomattava omaisuus on hankala luopumisen hetkellä.  Minulle voi soittaa kun ylimääräistä  on konsultoitava.

    Rane

    ”Minulle voi soittaa kun ylimääräistä  on konsultoitava.”

    Mikä numero?

    Puuki

    Puuki, et voi olettaman varassa hyvittää laksollisen paremmuutta.

    Se ero on minulla ja monella muulla  , että minä en oleta vaan lasken niitä eroja.  Jovaini taas olettaa että minä oletan . Se on virheellistä olettamista.

    Timppa

    Pukkalan eduksi ja koekentäksi lienee laskettava se seikka, että hän on laittanut omat rahansa likoon eli käyttää mainostamiaan menetelmiä omissa metsissään, kuten videoilta ilmenee.

    Tiedetäänkö kuinka suurella osalla?  Ehkä paremman tilin saa Arvometsästä?  Ohan niitä täälläkin erilaisia ajattelijoita.  Tietysti professoreissakin.

    On niitä toisinajattelijoita lääkäreissäkin.  Esimerkiksi eräs Antti Heikkilä, joka on väittänyt, ettei kolesterolitasoa kannata yrittää alentaa lääkkeillä, kun ne eivät tehoa.  Tuskinpa olen ainoa, jonka kolesteriasoa Atorvastatin on tiputtanut reilulla kolmanneksella.

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 10,361)