Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,421 - 6,430 (kaikkiaan 9,560)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    ”Otatko Puuki huomioon, että poimintahakkuun avulla mahdollisesti vältettiin kunnostusojitus?”

    Kangasmaalla  ei ole vaikutusta kunnostusojitustarpeeseen tehdäänkö avohakkuu vai poimintahakkuu (ko kohteessa).   Turvemaalla voi olla , että 80 mottia/ha ei riitäkään riittävään haihduttamiseen, jos tulee sateisia kesäilmoja.   Tarvitaan ehkä kunnostusojitusta ja mielellään hieskoivuja uudistamiseen jotta haihdutus lisääntyisi.

    Kasvatettavaksi kelpaavia puun taimia ei tarvi olla kuin (/pitää olla ) min. määrä/ha jotta uudistamisvelvollisuus ei tule voimaan.

    Vajaatuottosuuteen  pitäisi kiinnittää ehkä entistä paremmin huomiota kuin nykyään on niitä porsaanreikiä olemassa.   Metsän voi jättää heitteille ja kulut siitä seuraavien sukupolvien/uusien omistajien   maksettaviksi .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puuki esimerkissäsi oli siis männylle istutettu ojitettu suo. Jos tehdään jiikoo-hakkuu, puustopääoma on suurempi. Jos tehdään avohakkuu, voidaan joutua kunnostamaan ojat. Uudistamiskulut siihen päälle. Jos selviää siemenpuilla ja maanmuokkauksella, on kohtuullisen halpa uudistus. Kummassakin tapauksessa voi kannattaa tuhkalla lannoittaa kun sitä nyt tulevassa kemeran korvaajassa metkassa tuetaan. Kysymys kuuluu, kumpi vaihtoehto kannattaa paremmin?

    Se on hyvä vinkki, että jos haluat lisää haihdutusvoimaa, jätä harvennuksissa suolle hieskoivua. Lisäbonuksena voi saada alle kuusen taimia.

    Perko

    A. J.   750  sopivalla jakaumalla puita lienee  varsin hyvä ja toimii TURPOna kun ei päästä umpeutumaan .  Kirjallisuudessa on selkeitä  ja valaisevia ohjeita jos vain viitsii vaivautua. ”Hujopit”  ovat  tulleet niistä viisaudella umpeen kasvatetuista  menneisyyden metsistä.  Siirtymä on hankala  ja vaatii  monien asioiden  sovittelua jotta  turpo on hyödyksi euroina, se on kuitenkin mahdollista.  Lähes samoilla  säännöillä Puuki laskeskelee  pankkisijoituksia!   Se 70 – 100 vuoden ” sellukaivois”  tulee työlääksi ja kalliiksi mo:n korjata.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ok kiitos Perko! Se mikä saattaisi lopettaa mainion ikiliikkujamme, on runkoluvun ja puustopääoman aleneminen. Jos esimerkiksi aloituksessa otetaan tilavuudesta kolmannes pois (300 m3 > 200 m3), runkoluvusta vaikkapa neljännes (1000 > 750). 2. hakkuussa vuonna 15 otettaisiin jäljellä olevista noin puolet pois (750 > 400) ja 3. hakkuussa vuonna 30 hakattaisiin loput 400 jo alussa olemassa ollutta tukkipuiksi varttunutta kuitupuuta. Mitä metsässä on silloin jäljellä, onko alle syntynyt uutta puustoa vai päädytäänkö mahdollisesti siinä kohtaa jo avohakkuuseen?

    Timppa

    Minä tein pääosin mäntyä kasvavalle suolle avohakkuun, mätästettiin ja istutettiin männyntaimet.  On aika rehevä suo.  Alkoi puskea kaikenlaista ryönää.  Piti perata, kun männyt olivat alle puolimetrisiä.  Joutuu tietysti perkaamaan uudestaan ehkö 2 kertaa.

    Istutusmännyt mättäissä kasvavat hyvin.  Luonnon männyntaimia ei ole syntynyt vaikka jätettiin joku jättöpuukin.

    Tuolla kuviolla ei selviäisi siemenpuilla ja muokkauksella.  Nimittäin, jos aikoo kasvattaa kunnon metsää kohtuullisessa ajassa.  Tilanne on nyt täysin minun hallussa istutuksen ansiosta.  Ojatkin ovat kohtuullisessa kunnossa..

    Taimet ja istutus ovat niin halvat, että kannattaa istuttaa vaikka yrittäisikin pärjätä ilman ojien perkauksia haihduttavan puuston avulla.  En yhtään ymmärrä ajatusmalleja, että yritetään säästää siinä, ettei varmisteta kunnon taimikon syntyä.

    Tuolta suolta perattiin kaikki hies koivut pois, koska kasvatetaan mäntyä.

    Perko

    A. J.  eipä siinä kiittämistä, mutta hyvältähän se tuntuu!  Se mitä pitäis tehdä  niin optimointiin  auttaa kasvulustojen seuranata.  Jos ne uudet artificial intelligence laskelmat antaa paremman perusteen kuin summittaiset arvailut 50 vuoden päähän.   Kannattaisi  varmaan AI juttuja  käyttää omien tavoitteiden  rinnalla suunnitelmien vertailussa.  Perinteinen kävely katsellen metsässä näyttä jo aika paljon mitä on tulossa.   Huomasin ettei puun ostajasta ollut apua.  Keskustelimme ohimennen tuottavuuden optimoinnista mutta emme sillä nimellä.  Nyt netti- kahvila suljetaan!

    Timppa

    Ok kiitos Perko! Se mikä saattaisi lopettaa mainion ikiliikkujamme, on runkoluvun ja puustopääoman aleneminen.

    Yksi esimerkki.   Luonnontilainen järeä metsä 1860-luvulla.  Hakattu eri tavoin sen jälkeen.  Vuonna 1933 11,6 kpl yhden tukin (4,8 m) kuuden tuuman tukkipuita. Puuta kaikkiaan n 50m m3/ha.   Kyllä ”ikiliikkujan” tahti oli hiljentynyt.  Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, niin seuraavaksi siirryttiin 1963 tekemään aukkoja ja kyllä ”koneeseen” tuli vauhtia.

    Puuki

    Hyvä suunnitelma menee tod. näk. pilalle useimmissa tapauksissa , kun luonto ei taivu ”keinoälynväläyksiin” .

    Timpalla hyviä esimerkkejä käytännöstä monelta vuosikymmeneltä.   Jossain voi olla toisinkin.   Ehkä Perkolla esim. on erityisen hyvät saumat tehdä vaikka mitä metsässään ja hyvin pyyhkii silti.

    Oma  esimerkkikohde oli tällä kertaa siis osin kangasmaalla ( 2 x harvennettua tukkipuumännikköä)  ja pääosin melko karulla turvemaalla (ensiharvennus tekemättä, mäntyjä n. 1800 kpl/ha , vain ojan penkoilla on muuta puutakin).  Ojat toimii vielä sen mitä on tarpeen .     Mutta harsinta olisi turvemaalla ongelma jäävän puuston heikon pystyssä pysymisen takia.  Ei tekoäly sitä osaa välttämättä kertoa, että puut ei tod. näk. pysyisi pystyssä liian rajun harvennuksen jälkeen vaikka olisi kuinka hyvin speksit ohjelmoitu koneelle.

    Mitä parempaa uutta tietoa tekoäly toisi tilanteeseen, jos kyse on jonkin tietyn kohteen kasvatustapojen kannattavuuden vertailusta ja sen leimikon tilanne on hyvin tiedossa ennakolta  (?).

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tekoäly oppisi onnistumisista ja virheistä, eli sitä mukaa kuin aineistoa erilaisista jatkuvan kasvatuksen kohteista tallentuisi tietokantaan, metsänkäsittelyehdotukset tulisivat paremmiksi. Tämä kehityskulku voidaan saavuttaa ihan tavallisellakin älyllä.

    Timppa

    Jos tuo Annelin systeemi muutettaisiin vaikkapa sillanrakennukseen, niin saattaisi se tekoäly muutamassa kymmenessä vuodessa jotain oppiakin.  Siis millainen silta kestää ja millainen ei.  Ei tuo oppiminen kyllä ilahduttaisi niitä, joiden alta silta petti.

    Metsänkasvatus on ala, jonka perusteet ovat olleet tiedossa yli 100 vuotta.  Ei se keinoäly saa puita pysymään pystyssä.  Eikä kannata käyttää sitä sellaisiin hommiin, joissa oppiminen  vie kymmeniä vuosia. Keinoäly saattaa kyllä tulla jossain vaiheessa motoihin opastamaan harvennuksessa.

    Ja taas jankutan.  Miksi ihmeessä sitä jatkuvaa kasvastusta yritetään ajaa kuin käärmettä pyssyyn.  Kaikin puolin huono ja epätaloudellinen menetelmä.   Vaikka hakkuuaukko onkin alussa ruma, niin hyvä taimikko on vastaavasti tavattoman kaunis.  Siinä on metsän tulevaisuus ihan niin pikkulapsessa ihmissuvun.

Esillä 10 vastausta, 6,421 - 6,430 (kaikkiaan 9,560)