Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 651 - 660 (kaikkiaan 15,381)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Rane

    ”Minulle voi soittaa kun ylimääräistä  on konsultoitava.”

    Eli ei voikaan soittaa.Nämä jatkuvan kasvatuksen lupaukset näkyy muuttuvan järkejään.

     

    Perko

    Jatkuvan kasvuilla ja Sinun ahdistuksellasi ei ole yhteyttä sen jälkeen kun luovut omaisuudestasi, aivan varmasti!

    Rane

    Tyypillistä jatkuvan kasvatuksen markkinointia.Ensin viattomasti luvataan että saa soittaa ja seuraavaksi jo joutuu luopumaan omaisuudestaan.Ei jatkoon.

    Perko

    ” A siehä sälli oot ko alat haastaa leikkii tosissas. ”   V . Linnaa mukaellen.

    Jovain Jovain

    Kovin huonosti Puuki arvostat jatkoon valmista taimistoa, nuorta metsää tai lihotettavaa tukkimetsää. ”Jos on valmiina luultavasti kannattaa, jos joutuu kasvattamaan, ei kannata”.

    Jovain Jovain

    Eihän tuo Timpan Lapinjärven verokki 4.5 pahalle vaikuta, kun omissa metsissään olet päässyt lähes kaksikertaisiin tuloksiin. Samoin Pukkala omissa tutkimuksissaan. Mitkä ovat sitten ne Lapinjärven aikaiset todelliset tulokset. Kirjassa Suomalainen Metsäsota (s. 320) kerrotaan tutkimushankkeesta, johon ilmeisesti myös Lapinjärven koealat kuuluvat.

    ”Selvitettiin luontaisen uudistumisen ja puulajidynamiikan lisäksi vaihtoehtoisten metsänkäsittelyjen tuotosta”. Eli selvitettiin myös jaksottaisen metsänkäsittelyn tuotosta. Mitkä ovat sitten ne todelliset tulokset, kun kirjan mukaan jo ensimmäisistä tuloksista huolestuttiin ja tutkimus virallisesti lopetettiin epätieteellisenä.

    Timppa Timppa

    Ei se Lapinjärven tutkimus kovin ”epätieteelliseltä” vaikuttanut, kun siellä muutama vuosi sitten kävin opintoretkellä.  Oppaana oli mm Sauli Valkonen, joka on kuten tiedetään kirjoittanut kirjankin asiasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lapinjärven koejärjestely lienee laitettu ”Metsäsodan” jälkeen ruotuun, ja onhan jatkuvaa kasvatusta sen jälkeen ehditty tutkia jo muuallakin.

    Puuki

    Jk:n metsien yhtä hyvään tai jopa parempaan( jota Pukkala on kertonut) kok. kasvuun kuin viljellyn metsän en usko.    Esim. Kuusella siirtohyöty (siemenalkuperät 200-300 km etelämpää) lisää tilavuuskasvua 10-15 % ja jalostetun alkuperän taimet saman verran.(+ maanmuokkaus x % ?)      Sitten kun vertaillaan harvennuskoealojen tuloksia selviää, että PPA:n pudottaminen 60-65 %  lievän harvennuksen sijaan vähentää havupuilla  kasvua 40-45 % seur. 10 vuoden aikana,  ja se kasvuero jatkuu vielä seur. 10 vuoden ajan vähän lievempänä . (Eriksson Karlsson -97 ym. tutkim.) .  Myös  Vapautetut alikasvoskuuset kasvaa yleensä aluksi hyvin hitaasti , siitäkin on tutkimustuloksia ja käytännän kokemuksia riittävästi olemassa.

    Jo noiden asioiden perusteella voi suht. hyvin laskea ja päätellä miten kok. kasvu /kiertoaika( ja tuottoarvion saa laskemalla NNA:n tai prolongoimalla) menee keskimäärin jk:n metsässä ja jalostetun alkuperän taimilla kunnolla perustetussa metsässä .

    Eli rautatangosta väännettynä : Jos tasaikäisen viljellyn metsän keskikasvu /kiertoaika on esim. (OMT)  1. 20 v. 2,5 m³/v ja sen jälkeen 20-80 v  keskimäär. 12 m³/v.   ~ 9,6 m³/v.

    Jk:n keskikasvu vastaavasti :  30 %/20v. (harsinta vs. lievästi harv.) )   + 20-30%(jalostushyödyn,siirron  ym. tuoma ero)  =>   vv. 0-80 =  ~ 5,4 m³/v.    Ts. tasaikäisen metsän keskikasvu/kiertoaika  on n. 78 % parempi kuin jk:n metsän .

    Perko

    A. J.  Puhuu asiaa. Puukin tulokaslajit voi olla myös m. kerrospuustoa tai muuta. Nykyisissä nnn-ym.laskureissa on paha puute.

Esillä 10 vastausta, 651 - 660 (kaikkiaan 15,381)