A. J.  Puhuu asiaa. Puukin tulokaslajit voi olla myös m. kerrospuustoa tai muuta. Nykyisissä nnn-ym.laskureissa on paha puute.

Jatkuvan kasvatuksen metsän tuotokseen liittyy vielä epävarmuutta, kun seuranta-ajat ovat melko lyhyitä, mutta sen suhteen viisastumme kun kokemusta kertyy. Kirjoissa ”Poiminta- ja pienaukkohakkuut, julkaistu 2010) ja ”Metsän jatkuva kasvatus, julkaistu 2011) ” on sen aikaisia tietoja tutkimustuloksista, mutta niiden tulkinta on haasteellista. Ei tiedetä, miten optimaalinen on niissä sovellettu jatkuva kasvatus, eli miten hyvin ne edustavat menetelmän mahdollista potentiaalia. (Jos jollain on kirjahyllyssään Valkosen tuoreempi teos, voi kommentoida sen pohjalta.) Tapion julkaisemissa metsänhoitosuosituksissa lienee kaikki nämä tulokset huomioitu.

”ERIKA-kokeiden ja MOTTI-simulaattorin yhdistelmällä tehdyt laskelmat viittaavat siihen, että eri-ikäiskuusikkoa pitää kasvattaa melko harvana, jotta kohtuullinen korkovaatimus täyttyy. Jos korko on esimerkiksi 3 %, puuston kasvatustiheys ei yleensä saisi olla enempää kuin 150-160 m3/ha, 4 %:n korolla vastaavasti noin 100-110 m3/ha. Tulokset ovat vielä epävarmoja ja tarkentuvat kokeilta saatujen tulosten tarkkuuden parantuessa ajan myötä.” (Valkonen ym. Poiminta- ja pienaukkohakkuut s. 54.)

Hyödyntääkö puhdas kuusikko kuitenkaan kasvupaikan koko potentiaalia noilla edellä mainituilla tilavuuksilla, vai olisiko optimaalinen jatkuvan kasvatuksen metsän rakenne vähän tiheämpi sekametsä, jossa on mukana tuotosta ja uudistumista parantavia valopuita?

Miten valopuita sitten saadaan mukaan ja miten tasarakenteisesta alaharvennetusta metsiköstä pääsee jatkuvaan systeemiin? ”vanhan metsän käsittely toistuvilla yläharvennuksilla ei ole erityisen kannattavaa, vaan jatkuva kasvatus kannattaa useimmiten aloittaa uudistushakkuulla tai alikasvoksen vapauttamisella” (Pukkala ym. Metsän jatkuva kasvatus s. 170).

Mitenkäs se korkovaatimus suhtautuu euroina tulokseen ?  Jos maan kasvupotentiaalia jää paljon käyttämättä, niin ei se  korkea suhteellinen tuotto ei tuo kovin paljon euroja .   7 % 100:sta on vähemmän kuin 4 % 200:sta .  Korkein suhteellinen tuotto% saataisiin kun kasvatetaan vain yhtä puuta /ha .     Ei ole mitään järkeä käyttää muita korko%:ja laskennassa kuin norm. metsän tuotto%: ja ; N. 3 – 5 % .

Jos ja kun harsinnassa puumäärä(PPA)/ha jätetään alas , niin keskikasvu putoaa reippaasti.  Se miten paljon parempi pitää arvokasvun olla ja mikä ero on milloinkin  kantohinnoissa ratkaisee menetelmien  kannattavuus eron.

Kun tavoitteena on sijoitetun (sitoutuneen) pääoman tuotto kuten sijoittamisessa kuuluu olla niin absoluuttisia euroja ei pidä tuijottaa.

Yhden puun kasvattaminen hehtaarilla ei tuo parasta sijoitetun pääoman tuottoa, koska maapohjalla on arvoa. Eli suhteessa kiinni olevaan pääomaan tuotto on heikko jos kasvatetaan vain yhtä puuta / ha. Mutta jossain kohdassa löytyy optimi ja ihmettelen aina miksi puhutaan jostain korkovaatimuksesta kun tavoite on tietenkin mahdollisimman suuri korko eli sijoitetun pääoman tuotto.

Onhan se maan kasvupotentiaali syytä käyttää. Eihän sitä potentiaalia saada mallilla joka ei toimi. (Sivu 63)

Pukkala: ”Kestää monia vuosikymmeniä, ennen kuin metsään syntyy uusi hyväkasvuinen 15 – 20 sentin läpimittaluokka. Kokeet antavat arvokasta tietoa siitä, miten jatkuvaa kasvatusta ei pidä toteuttaa, jos tavoitellaan maksimaalista puuntuotosta”.