Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,961 - 6,970 (kaikkiaan 14,420)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Kerropa Husse joku esimerkki, missä ei kertomani asiat pidä paikkaansa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ehkä Visakallolle pitäisi tarjota mahdollisuus uuteen kesäretkeen jossa keskitytään luontokohteisiin ja jiikoohon niin me vähäuskoisetkin pääsemme kartalle. Puuntuotantokohteissa on julmetusti puuta sen voin vahvistaa. Siellä ollaankin maamme parhailla puuntuotantoalueilla.

    https://tuohtametsasta.fi/wp-content/uploads/2019/12/Oma-mets%C3%A4talous-Mets%C3%A4nomistajan-talouskoulu-Jyrki-Ketola.pdf

    Taalerin metsäsijoittajalla Jyrki Ketolalla oli esitelmässään kuusikkokohde esimerkkinä puuntuotannon kannattavuudesta. Parhailla kasvupaikoilla tai lannoittamalla tuohon samaan tulokseen voi päästä hyvällä hoidolla jo 60 vuodessa.

    Ketolan esimerkki: 80-vuotias kuusikon päätehakkuu.

    Kokonaispuusto 602 m3/ha. Tukkia 84%, 512m3/ha. Runkoluku 924 / ha, kantohinta 67,7 €/m3. Tulo 41300 €/ha.

    PS. Matti Kärkkäinen kirjoitti kolumnissaan harventamatta kasvattamisesta. En ole varma olisiko tuo hyvä idea, mutta yhden harvennuksen taktiikka varmasti olisi. Eli jos kuusikko perustetaan tai harvennetaan taimikonhoidossa uuden Metkan mukaiseen tavoitetiheyteen 1500, siitä enskassa puolet pois, päätehakkuuseen jää 750 runkoa. Tai rehevän kohteen kahden harvennuksen taktiikka: 1500  > 900 – 1000 > 550 – 650.

    Männyllä suositeltavampi lienee kahden harvennuksen taktiikka, jossa enskaan mennään tiheydellä noin 2000 ja molemmissa harvennuksissa otetaan noin 40 prosenttia runkoluvusta pois (2000 > 1200 > 720). Vaihtoehto rehevämmällä kasvupaikalla – kolmen harvennuksen taktiikka: 3 kertaa 40 % runkoluvusta pois (2000 > 1200 > 700 > 420). Karulla kasvupaikalla yhden harvennuksen taktiikkakin voi toimia. Tässä siis ideana, että kertymä olisi jokaisella harvennuskerralla riittävä. (Edit kello 14.)

    Koivulla vastaavasti 1-2 harvennusta: 1200 > 600 tai 1200 > 800 > 400.

    Aika raakalta tosin tuntuu tuo ”puolet pois”, voi lisätä tuuli- ja lumituhojen riskiä, erityisesti ellei ole aiemmin hyvin hoidettu metsikkö.

    Visakallo Visakallo

    Kosteikkoalueet ovat mielenkiintoisia, koska niiden toteuttamisessa voi olla myös erilaisia vaihtoehtoja. Valmiiden kohteiden lisäksi voitaisiinkin  käydä parilla tulevalla kohteella kokoamassa uusia ideoita.

    Visakallo Visakallo

    Hirvituhoalueet voitaisiin meillä myös ottaa retkiohjelmaan. Osalle kun tuntuu hirvien talvehtimisalueet olevan aika vieras asia.

    suorittava porras suorittava porras

    Kärkkäisellä pohdinnan arvoinen mielipide. Mitä männiköihin tulee , ollaan käytännössä niilläkin päädytty monesti yhden harvennuksen malliin ,kun ”hiesmännikössä”ei kasva enää eh-vaiheessa riittävästi elinkelpoisia runkoja. Lähtötilanne on joskus jopa vain 1000 runkoa hehtaarilla. Näin epäilen olleen tilanteen tarkastuksen kohteeksi joutuneilla luokalle jääneillä enskollakin . Ko viitekehykseen päästään pahimmillaan jo kunnostettaessa kelvotonta nuorta metsää.

    Timppa

    Männyllä suositeltavampi lienee kahden harvennuksen taktiikka, jossa enskaan mennään tiheydellä noin 2000 ja molemmissa harvennuksissa otetaan noin 40 prosenttia runkoluvusta pois (2000 > 1200 > 720).

    Tästä olen eri mieltä.  Kerta viellä pois.  Siis 350-400/ha on aika hyvä asento ainakin karummilla maila.

    Männyn kasvu taantuu, jos se jää vähänkin varjoon.  Puiden pitäisi olla mahdollisimman samanlaisia.  Useammalla harvennuksella saadaan useampi harvenusreaktio ja aina valkattua taantuvat pois.

    Alkukasvatuksen aloittaisin 1800, sitten 1100, sitten 650 ja lopuksi 400.

    Perko

    Huomasin heti ( TV-elokuva ; Enon opetukset, Matti Iäs), että  ”koulutettu ihminen on  aina koulutettu”.  A. J.  niin hyvin kuvasi  kasvun häiriön.  Muuten juttu on karannut jälleen noihin tasapäisiin.  80 vuoden 3 % korkohäviöt  puolittaa perinnöstä saadun tulon eikä mitään ihmeellistä.    Se opiskelijaneitokaisten  juttu edelleen koulutuksesta ja matematiikasta on hyvinkin tarpeellinen muistaa.   Oppis vaikka sen ettei tunge jatkuvasti väärälle palstalle sinne kuulumatonta  jorkaniaasa.  A.J. kenelle  tuota koulutusta  tulisi velvoittaa toteutettavaksi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timppa, tämä selvä. Arvelisin että männyllä mitä rehevämpi kasvupaikka, sitä useampi harvennuskerta on järkevä ja tarpeellinen koska oksat voivat paksuuntua liikaa rehevän paikan harvassa männikössä. Perko, en osaa valitettavati kommentoida 80 vuoden korkohäviöitä. Tuliko niitä Ketolalle?

    Puuki

    Vähemmän harvennuksia/kiertoaika sopii nykyolosuhteisiin . Jk:ssa sitä ei voi toteuttaa.

    Parempaan tuottoon suhteessa alkupanostukseen päästään esim. harventamalla istutustiheyttä kuusikoissa varsinkin.  Optimitiheys th:n jälkeen on 1300-1500 kpl/ha. Siihen ei yleensä tarvita 2000 kpl/ha tiheyteen istuttamista.   Se tiheys voi sopia sellufirmoille niiden omilla mailla, mutta yksityisten kannattaa satsata tukin nopeaan kasvatukseen.

    Perko

    Kiitos vastauksestasi A. J.  en oikeastaan tuota kysynyt mutta vastaushan on varmasti rehti.    Puukilla on nyt ajatus ydinongelmassa kun tuon jalostaa niin hyvä tulee.

Esillä 10 vastausta, 6,961 - 6,970 (kaikkiaan 14,420)