Hölmöilyn puolelle menee, se on myönnettävä ja hölmön on kiitettävä huomaavaisuudesta.  Se ei kuitenkaan vaikuta tapaan suhtautua metsätalouteen ja metsänhoitoon. Ei heikennä sitä, ei senkään suhteen että metsiä on hoidettava ja että säilytettäviä taimistoja syntyy metsään kaiken aikaa.  Ongelma on korjuu, saada sellaista palvelua, että säilytettävät taimistot säilyisivät ehjänä. Ei yksin koske eri-ikäistä metsänkasvatusta, vaan myös tasaikäistä metsän kasvatusta. Jatkettu kiertoaika tuottaa säilytettäviä taimistoja ja myös ne pitäisi pystyä säilyttämään ehjänä. Tahtoo olla korjuun ongelma myös viljelytaimistoissa, jos jätetään arvopuustoa lihomaan ja vartomaan korjuuta taimistovaiheen aikana. Mm. arvotyvistä maksetaan tänä päivänä moninkertainen hinta tukkiin nähden.

Se on juuri niin kuin mehtäukko totesi. Eipä ole vielä yhdessäkään leimikossa korjuu epäonnistunut, vaikka mototkin tulivat tänne jo 80-luvun alussa.

Eipä se turvemaakorpi tuottavampi olekaan, vaan vähemmän, siksipä jatkuva sopii sinne, koska vaje tuotossa jää euroina pienemmäksi. Jaksollisen uudistuskustannukset olisivat kuitenkin samat tai suuremmat turvemaalla, ja niiden tuotto jäisi pienemmäksi.

Lisäksi turvemailla jatkuva vähentää rajusti turpeen hajoamista, jossa muuten vapautuisi hiilidioksidia avohakkuun jälkeen. Kivennäismailla tämä maaperän hiilen vapautuminen aukolla on kertaluokkaa pienempää ja siellä taas jaksollisen varmempi uudistuminen ja mahdollisuus kasvattaa puuta tiheämmässä kannattaa hyödyntää sekä ilmaston että metsänomistajan rahapussin kannalta.

Jokainen ojitettu turvemaan hehtaari ei kasva yhtä vauhdikkaasti. Osa rämeistä ja nevoista on ns. kunnostusojituskelvottomia. Tämä tarkoittaa että suuri osa korpikasvupaikoista kasvaa paljon enemmän kuin tuo 4 m3/ha ja kilpailee täten samassa sarjassa kivennäismaiden kanssa.

edit

”Alustavien tulosten mukaan metsien hiilinieluja voidaan lisätä merkittävästi käyttämällä jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn menetelmiä runsasravinteisissa ojitetuissa turvemaametsissä.”

Taulukko maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteistä.

http://www.luke.fi/uutinen/maa-ja-metsatalouden-seka-koko-maankayttosektorin-ilmastotoimenpiteilla-on-suuret-paastovahennysmahdollisuudet/

Miten luotettava tutkimustulos on , kun on simuloitu 28 erilaista jk:n tapaa ja verrattu niitä yhteen tasaikäiseen mh-suositusten mukaiseen kasvatustapaan ?  Luultavasti jk toimii mutta erot on aina erilaiset riippuen siitä mihin verrataan ja millä lähtöoletuksilla.   Esim. Pukkalan vertailut oli ainakin aiemmin tehty aina tasaikäisen metsien kohdalla alaharvennuksilla ja sillä oletuksella, että jo lähtötilanteessa on taimikko valmiina olemassa.  Monesti niin voi ollakin mutta ei läheskään aina.     Simulointi ei kerro esim.  sitä miten hyvin tai huonosti käytännössä puut pysyy pystyssä harsinnan jälkeen eikä sitä miten uudet luontaiset taimet sijoittuu kuviolle.      Nyt on hyvä pakkastalvi mutta lauhat talvet on yleistyneet ja muutenkin ilmasto-olot on keskimäärin entistä vaativampia metsille ja puun korjuulle.