Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,061 - 7,070 (kaikkiaan 10,113)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Per Ä Reikäs

    EDIT

    Jovain

    Näkemyseroa ei ole uuden metsälain jk sovelluksesta ja jaksottaisen nuorien metsien hoitamattomuudesta.

    Perko

    Surittava porras;”Mikään ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa , että jk on laillistettua metsän hävittämistä…”   

    Timppa;  ”  Entäs jos ostajaa ei kiinnostakaan pienemmät puuerät?  Ei ole välikäsiä eikä ostajia.”  

    Pari juttua  joihin kaipaan selityksen.   Missä on laillistettu metsän hävitys?    ja mitä ne pienemmät  erät ovat ?   Kirjoittajat ova olleet äänessä   useasti vain oletuksilla ja nyt jopa hallintoa  syyttävällä väitteellä.

    Metät kunnossa!

    ….vähäisesti näkyy olevan vastauksia Perkon selityspyyntöön….? Kävikö tässä niin, että paksulla lompakolla voi hetken jk-metsänhoitoa toteuttaa, mutta jos säästöt ehtyy pitää ryhtyä uudelleen jaksolliseen? Siinä kohdin kun siirrytään jaksolliseen ilmastokin kiittää. Ja lompsa alkaa turpoomaan setelirahasta……

    MaalaisSeppo

    Yleensä ottaen useat ihmiset ovat niin härkäpäisiä, että tekevät uskon voimalla asioita, joista on itselle ja usein muillekin vain haittaa.

    Osa jatkuvan kasvatuksen harrastajista kuuluu tähän joukkoon. Eivät he, kuten muutkaan uskovaiset, helposti luovuta. Voi tällainen ihme joillekin tapahtua, mutta siirtymisvaihe jatkuvasta jaksolliseen on pitkä ja vähätuloinen. Setelirahaa ei paljoa omaan lompsaan tule, menee siirtymisvaiheen kuluihin. Seuraava sukupolvi sitten kiittää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko varmaan ymmärtää mutta jostain syystä haluaa nyt riidellä. Pienemmät erät ja metsän hävitys viittaavat ehkä siihen, että jaksollista mallia suosivat ennakoivat metsän kasvun ja uusiutumiskyvyn heikkenevän jatkuvassa mallissa. Ellei heti niin muutaman hakkuukerran jälkeen. Ei uskota että sitä jatkuvuutta löytyy. Ei siinä mitään, sitten voi aina tehdä avohakkuun.

    Gla Gla

    ”Kävikö tässä niin, että paksulla lompakolla voi hetken jk-metsänhoitoa toteuttaa, mutta jos säästöt ehtyy pitää ryhtyä uudelleen jaksolliseen?”

    Eikö olekin hassua puhua hetkellisestä jk-metsänhoidosta, kun jatkuvasta kasvatuksesta puuttuu jatkuvuus?

    Jos metsänhoidossa on edes alkeelliset asiat jollain tavalla hallinnassa, metsää voi hetken kasvattaa erirakenteisena. Se on eri asia kuin jatkuva kasvatus. Muutaman harvennuksen jälkeen puusto kuitenkin muuttuu tasarakenteiseen suuntaan ja johtaa aikanaan normaaliin päätehakkuuseen. Pitää vain tunnistaa hetki, jolloin alikasvoksesta ei enää hakattavia puita kannata kasvattaa.

    Laillistettua hävitystä on tämän luonnollisen kehityksen vastustaminen tekemällä poimintahakkuita kohteessa, jossa taimettumista syystä tai toisesta ei riittävästi tapahdu ja jättämällä täydennysistutukset (jos niille on edellytykset olemassa) tekemättä.

    Harsintajätemetsistä on Suomessa ihan riittävästi kokemusta, joten tarve keskustella itsestäänselvyyksistä hämmästyttää kerta toisensa jälkeen.

    Gla Gla

    MaalaisSeppo: ”Osa jatkuvan kasvatuksen harrastajista kuuluu tähän joukkoon. Eivät he, kuten muutkaan uskovaiset, helposti luovuta.”

    Tilasto kertoo sen, että omalla rahalla metsätaloutta pyörittävillä jk on hyvin pienessä roolissa. Siinäkin osa lienee uudistamisvelvollisuudella keinottelua. Suurin kannatus jk:lla näyttää olevan sen porukan keskuudessa, jotka hyväksyy aktivistien toiminnan hakkuutyömailla. Siis näillä, joilla on motiivi nielaista jk-markkinointimateriaali koukkuineen, pelissä ei ole omaa rahaa, kaikki nykyään saatavat hyödykkeet tipahtavat taivaasta itsestäänselvyyksinä kohtuuhinnalla kauppoihin ja hakkuita tehdään vain metsien ja sellutehtaiden omistajien ahneuden takia.

    mehtäukko

    Gla :lla hyvä selvitys. Tätähän on vanutettu yksin tässä aloituksesa yli 700 sivua, eikä eräät tyypit vaan voi tunnustaa millään tosi-asioita.

    Vastauksia ei ole tullut määriin,hintoihin,riskeihin eikä puunkorjuun haasteisiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kertokaapas ”jatkuvat kasvattajat” tällainen asia: miten ajoura-asiat hallitaan jatkuvassa kasvatuksessa, kun ymmärtääkseni ideana olisi vaihtaa urien paikkaa hakkuusta toiseen jotta urille syntyneet taimet säästyvät. Tuolla ensiharvennus-keskustelussa kun vaikuttaa siltä, että urat voivat sijaita ainakin hankalassa maastossa vain yhdessä paikassa. Eli se ei yleensä onnistu että ne tehtäisiin toisessa harvennuksessa ristiin ensiharvennuksen uriin nähden, ja näin vältettäisiiin ns. ylileveät kohdat. Tasaisessa maastossa ja puustossa toki onnistuu.

Esillä 10 vastausta, 7,061 - 7,070 (kaikkiaan 10,113)