› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,181 - 7,190 (kaikkiaan 10,498)
1 2 3 … 718 719 720 … 1 048 1 049 1 050

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta 30.1.2023, 14:12

    Tein n. 2 ha:n kuvion hakkuusta metsänkäyttöilmoituksen jatkuvasta kasvatuksesta. Ensimmäinen kohdallani.

    Olen harventanut kuvion omin kätösin n. 25 vuotta sitten. Kuusi, mänty ja koivu sekametsä. Vaihteleva ja hyvin eri-ikäinen puusto. Kuvioon tulee pari pienaukkoa, kovalla kädellä ylispuuston poistoa, vähän nuorempien kohtien harvennusta ym.

    Vaihatoehto olisi ollut avohakuu, josta olisin saanut vähän paremman kuitupuutilin, joka olisi mennyt uudistamiseen ja olisin menettänyt nuorien puiden huomattavan suhteellisen arvokasvun. Elinaikanani en olisi koskaan nähnyt kohteessa enää edes kunnon kuitupuuta.

    Alaharventamalla olisin tuhonnut suhteellisen arvokasvun olemattomiin.

    Seuraavan hakkuun kuviolle tekee joku muu, enkä voi tietää jatkuuko ”jatkuva kasvatus” vai mitä – enkä vaivaa sillä millään tavalla mieltäni.

    Puhtaiden mäntymetsien kasvattaminen on ärimmäisen yksinkertaista hommaa. Tulevaisuuden uhkatkin ovat kestettävissä – tuli mitä tuli. Uudistaminen on helppoa ja halpaa, joissakin olosuhteissa jopa siemenpuilla kuluitta. Pinta-alaveron aikana siemenpuilla uudistaminen ei ollut perusteltua verotuksellisista syistä.

    Toisinaan annetaan ymmärtää, että taloudelline tavoite on joko puumäärän tavoittelua euromäärän vuoksi ja toinen vaihtoehto suhteellisen kasvun tavoittelu eli prosenttien tavoittelu. Kumpikaan näistä ei ole taloudellinen tavoite.

    Metsuri motokuski 30.1.2023, 14:17

    Hyvä esimerkki edellä. Järkeä saa ja pitää käyttää.

    Nostokoukku 30.1.2023, 14:42

    Pian kaksi vuotta on tämä jankkaaminen jatkunut. Syvät on poterot itsekukin kaivanut, asemasodaksi on mennyt. Välillä solvataan toisinajattelevia melko asiattomastikin, välillä kehutaan omia saavutuksia tai yritetään toisilla kehuttaa, mutta periksi ei anneta. Eikö kuitenkin tärkeintä ole, että jokainen saa omassa metsässä käydessään orgastisen huipennuksen kaltaisen tunteen, että olen oikein toiminut. Kasvatustavasta riippumatta. Eiköhän tämä vatvominen jo riittäisi, mitään uutta ei ole enää pitkään aikaan kukaan saanut kommenttiinsa ujutettua. Keksitään välillä jokin uusi tuoreempi aihe.

    Rukopiikki 30.1.2023, 15:44

    Eihän tämä eroa keskustelusta Suomessa noin yleensäkään. Oma mielipide on vahva eikä toisten juttuja edes kunnolla kuunnella, ajattelemisesta puhumattakaan. Syvältä poteroista huudellaan.

    Gla Gla 30.1.2023, 16:14

    Jos osallistuu keskusteluun, ottaa riskin oman erinomaisuuden tunteen romahduksesta. Valinta on vapaa.

    mehtäukko 30.1.2023, 16:49

    Riskihän on keskustelussa kiistaan, mutta lähden siitä, että ehkä näitä juttuja lukee joku tietoa hakeva kommentoimattakin. Jos jätän tietämäni asian perustelematta jne, menettelenkö oikein?

    Esim. puunkorjuusta, menettelyistä yms. on tullut sen lähes 40 vuoden aikana ”jonkinlainen” kokemus. Haastaa voi ihan vapaasti…

    Gla Gla 30.1.2023, 17:03

    ”Jos jätän tietämäni asian perustelematta jne, menettelenkö oikein?”

    Et. Varsinkin avohakkuiden vastustajat vetoaa siihen, että ”tutkimusten mukaan” jatkuva kasvatus on jaksollista parempi.

    Toki tällaisia tuloksia on saatu, mutta ylimalkainen tutkimukseen viittaaminen ei riitä ainakaan minulle. Pitää tietää, millä reunaehdoilla asiaa on tarkasteltu. Muistammehan esim. uutisen, jossa jaksolliseen metsään tehtiin jk-tutkimuksen mallinnuksessa ensiharvennus 60 vuotiaana.

    Reima puhuu edellä jatkuvasta kasvatuksesta, kun tekee erirakenteiseen metsään poimintahakkuun. Jatkuvan kasvatuksen hakkuitahan ei ole. Sinänsä hakkuu on pienaukkoja lukuunottamatta varmasti perusteltu, mutta jatkuvaa se ei tule olemaan. Itselläni kuvauksesta päätellen samanlaisia kuvioita, joten näiden kehitys on tuttua.

    Nostokoukku 30.1.2023, 17:06

    Meidän, joilla on yli 40 vuoden kokemus asiasta kuin asiasta, on tapana katsoa aina sinne taaksepäin. Se on tietenkin luonnollista, kun takana on paljon mutta edessä enää niin kovin vähän. Mutta ajat muuttuvat eskoseni, mikä meille oli 40 vuotta sitten hyvin luonnollista ja täysin oikea, saattaa 40 vuoden päästä olla jo naurettavaa rynnimistä tai joutavaa näpertelyä. Ei siis ole välttämättä yhtä oikeaa tapaa toimia, etenkään alalla, jossa 40 vuotta on vielä varsin lyhyt aika.

    Timppa 30.1.2023, 17:16

    Minä insinöörinä uskon vain mitattuun faktaan ja luonnosta tehtyihin havaintoihin.   Meillä päin ”pienaukot” eivät taimetu.  Olen lähettänyt joskus kuviakin.  Tuon RR:n viimeisen  hakkuun  jälkeen puusto jäänee niin harvaksi, että kasvu jäänee 3:lla alkavaksi.   Meillä on ollut riitävästi esimerkkejä.  Oiva tapa pilata Suomen metsät.  Uudistamalla pääsisi kaksinkertaiseen kasvuun.

    Uudistaminen on helppoa ja halpaa, joissakin olosuhteissa jopa siemenpuilla kuluitta.

    Männikön uudistaminen ei ole suinkaan aina helppoa ja halpaa.  Huonona keväänä siemenet ennättävät itää, mutta pitempiaikainen kuivuus tappaa ne ennen juurtumista.  Kokemusta on.  Viimeksi keväällä 2019 kävi totaalituho.  Jouduttiin petraamaan istuttamalla männyt.  Saa nähdä miten hirvien kanssa käy.  Nyt uudistetaan männiköt käsin kylvämällä ja metsuri polkee ne maahan, jolloin ne eivät niin helposti kuivu.

    mehtäukko 30.1.2023, 17:42

    ”..Ei siis ole välttämättä yhtä oikeaa tapaa toimia, etenkään alalla, jossa 40 vuotta on vielä varsin lyhyt aika…” en ole ihan samaa mieltä.

    Se kehitys mikä on ollut koneissa ja korjuun menettelyissä tänä aikana, ei ole nyt päättynyt jotenkin nollaan ettei mistään mitään tietäisi. Puunkorjuussa mukana olevana eilistä tietoa sovelletaan tänään ja huomenna. Ylihuommenna voi olla taas jotain uutta.

Esillä 10 vastausta, 7,181 - 7,190 (kaikkiaan 10,498)
1 2 3 … 718 719 720 … 1 048 1 049 1 050