Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,191 - 7,200 (kaikkiaan 9,560)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Rane

    ”Seuraavan hakkuun kuviolle tekee joku muu, enkä voi tietää jatkuuko ”jatkuva kasvatus” vai mitä – enkä vaivaa sillä millään tavalla mieltäni.”

    Jk:n filosofia täydellisesti kiteytettynä.

    R.Ranta

    En jaa näkemystäsi Timppa. Minäkin olen muutamia satoja hehtaareja käsin kylvänyt ja seurannut aika aktiivisesti sitä, minkälaisissa kodissa siemenillä on ollut parhaat edellytykset. Vai muutamissa poikkeustapauksissa on tehty konekylvö, jos omaan kylvöön ei ole ollut tilaisuutta. Mitään viiruja ja polkemisia ei tarvita. Se on tärkeää, että kylvö tapahtuu heti maanmuokkauksen jälkeen, eikä sateen tiivistämään maahan. Jos joku sirkkataimia tappaa, niin yl. se on rouste, siihen taipuvaisilla paikoilla. Se on opettavainen tarina, kun käyt tutkimassa kylvön tuloksia. Se opettaa sen, mihin niitä siemeniä kannattaa laittaa erilaisissa olosuhteissa.

    Olin alun toisellakymmenellä, kun ensimmäisen kerran olin kylvämässä männynsiementä. Yhdistyksen neuvoja kertoi, kuinka homma on tehtävä. Vanhemmat veljet kuokkivat turpeeseen aukon ja sinne varjon puolelle laitettiin siemenet ja poljettiin. Se oli tarkkaa hommaa ja puitahan sinne kasvoi. Nykyään ajattelen tuota lähinnä huvittuneena.

    Rukopiikki

    Siemenpuiden yksi merkitys on varjostaa kovalla helteellä paahteelta. Jo pienikin varjostus voi pelastaa siinä ja siinä kuivumispisteessä olevan sirkkataimen. Käytännössä nähty asia.

    R.Ranta

    GLA: ”Ei ajan merkitys muutu.”

    Aivan oikein GLA, mutta mukaan astuu inhimillinen tekijä. Jos velat painaa päälle, niin ennen kukonlaulua on lähdettävä liikkeelle.

    Olen GLA kertonutkin sen luonnonvalintajutun joskus aiemmin. Kysyi kerran Veronmaksajien keskusliitosta erästä hankalaa verokysymystä ja sanoivat, että eivät osaa tuohon vastata ja kehottivat soittamaan verohallintoon metsäverotuksen huippuasiantuntijalle. Soitin ja vastaus kysymykseeni tuli välittömästi.

    Kun nyt olin tällaisen henkilöön yhteydessä, en malttanut olla kysymättä, että onko sinun mielestäsi metsäverotus oikeudenmukainen, kun toinen maksaa tulosta veroa 100 % ja toinen ei ollenkaan ja saa muitakin veroja metsäverotuksen vuoksi ateeksi. Ilman hetkenkään miettimistä vastaus kuului, että ”niin kai se luonnonvalinta toimii.”  Välitön vastaus kertoi myös sen, että vastaaja tiesi tarkkaan ilman lisäkysymyksiä, mitä tarkoitin. Minusta vieläkin tätä ”luonnonvalintaa” on aivan liikaa.

    Toisenlaisella menettelyllä voitaisiin paremmin kannustaa tätä ylisukupolvista toimintaa. Olla oikeudenmukaisempia ja saada sama verokertymä.

    Visakallo Visakallo

    Gla: ”Jos osallistuu keskusteluun, ottaa riskin oman erinomaisuuden tunteen romahduksesta. ”

    Gla kiteytti todella hyvin. Palstan kevytnimimerkit ovat sisäistäneet tämän riskin täydellisesti, keskittyessään pelkästään toisten arvosteluun. Heiltä on turha odottaa omaa mielipidettä tai vastausta mihinkään kysymykseen.

    Nostokoukku

    Mehtäukko. Samaa tarkoitin, minulla tarkasteluaika on vain vähän pitempi, n. 40 vuotta. Sinun aika-ikkunasi on vain vähän lyhyempi, ylihuomiseen. Ja eilisen ja toissapäiväisen tiedoilla. Konekorjuussa ei varmaan ole päädytty nollatilanteeseen, mutta taitaa kuitenkin jauhaa taksapoliittisista ja muista syistä paikallaan. Tuo minun 40 vuotta tulee siitä, että se on tällä korkeuksilla suunnilleen männikön taloudellisin ensiharvennusikä. Jos tänä keväänä istutan männyntaimikon, niin mistään en voi olla varma, onko se perillisille autuus vai iso riesa. Esimerkki: aikoinaan katepillareilla ja sinkeillä lahmattiin koivua  lahoamaan aukkoihin. Jos joku vesa taimikossa päätään nosti, niin lentokoneet myrkkylastissa taivaalle. Pari vuotta sitten sitä tuotiin Venäjältä miljoonia motteja, kun kotimaasta ei tarpeeksi saatu. Nyt koivukuitua ostomiehen etsii silmät kiiluen ja puutteessa olevat firmat ostaa huutokaupoista Virosta hintaan, josta suomalaiset voivat nähdä vain mahlaisia unia. Eilisen tiedoilla voi ylihuomiseen pärjätä, mutta se on kovin lyhyt aika.

    Gla Gla

    Itse en pidä kokemuksen määrällä brassailusta. Joku voi toistaa ja vahvistaa 40 vuotta virheitä, josta poisoppimimen on mahdotonta. Toinen opettelee alusta saakka oikein. Esim. tavoitteellista urheilua harrastaneet ymmärtää mistä puhun, muut todennäköisesti eivät.

    Puusto kasvaa edelleen samojen sääntöjen mukaan kuin 40 vuotta sitten. Erirakenteisessa metsässä vain kuusi tuottaa alempaan jaksoon kasvatuskelpoisia taimia. Markkinatilanne ja muut muotivirtaukset vaihtuu, mutta miten se vaikuttaa päätöksiin metsässä? Jos nyt oletetaan, että hirven vikuuttama haapa ei tulevaisuudessakaan ole arvokas puulaji, en oikein osaa kävellä luonnon yli päätöksissäni. Edes vihreät ei saa metsää kasvamaan jk-oppien mukaan. Suorittavan suosikki on energiapuuvillitys, jossa taimikko hoidettiin nuoren metsän kunnostuksella. Ei auttanut siinäkään markkinavoimien muoti tai mistä koko idea syntyikään. Jokainen olisi osannut tuon älyttömyyden päätellä itsekin, mutta osalle uusi idea oli houkuttelevampi kuin 10 minuuttia mietintää.

    R.Ranta

    En ole kansantaloustieteilijä Gla, mutta kansantaloustieteilijän kommentti ei oikein tue tuota puuntuotoksen kaikkivoipaa näkemystäsi.

    Hänen mukaansa maksimaalisen kestävän puuntuotoksen tavoittelu  kasvattaa puun ostajien voittoja, pienentää puunmyyjien nettokantorahatuloja ja alentaa metssätalouden kansantaloudellista ylijäämää. Hänen mukaansa taloudellinen tavoite on kannattavuus.

    Gla Gla

    Nyt ei ollut kyse kustannuksista piittaamattomasta puuntuotannon maksimoimisesta, vaan luonon perusasioiden ymmärtämisestä. Taimikon voi jättää raivaamatta, mutta jos se kompensoidaan rästikohteen koneellisella kunnostuksella, puusto on jo kärsinyt ja kärsii kunnostuksessa lisää. Elpyminen ottaa aikansa ja joitain pysyvääkin vahinkoa jää, joten menetelmä tuskin on edes kustannuksiltaan kilpailukykyinen.

    Eriakenteista metsää voi muutaman harvennuksen verran kasvattaa, mutta sen jälkeen uudistuminen ja kasvu taantuu liikaa. Pienistä kuluista ei ole iloa, jos kassavirtakin häviää. Siksi en puhu omissa kohteissani jk:sta, vaan erirakenteisista metsistä. Käykö sinulle nyt niin, että pienaukkojen taimettuminen laahaa ja kun muualla puusto kasvaa päätehakkuuvaiheeseen, pienaukkojen kohdissa ei ole hakattavaa. Sehän tosin ei ole enää sinun ongelmasi, vaan perikunnan.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuota en ymmärrä miten maksimaalinen puuntuotanto pienentää kansantalouden ylijäämää. Voisiko joku selittää?

Esillä 10 vastausta, 7,191 - 7,200 (kaikkiaan 9,560)