Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,201 - 7,210 (kaikkiaan 10,116)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    R.Ranta: ”maksimaalisen kestävän puuntuotoksen tavoittelu  kasvattaa puun ostajien voittoja, pienentää puunmyyjien nettokantorahatuloja”

    En oikein ymmärrä, miten puunmyyjän nettokantorahatulot pienentyisivät oikea-aikaisilla hoitotöillä ja harvennuksilla? Ajoissa tehdyt hoitotyöthän ovat edullisempia, ja ajoissa tehdyt harvennukset lisäävät huomattavasti kiertoaikaista tukkiprosenttia ja aikaistaa päätehakkuuta.

    Puuki

    Hyvän mh:n suositukset on hyvä rautalankamalli melkein joka paikkaan. Mutta paras mahdollinen tuotto vaatii sitten hienosäätöä esim. tukkipuun kasvatuksen maksimoimiseen sopivalla aikajanalla.

    mehtäukko

    ”..Eilisen tiedoilla voi ylihuomiseen pärjätä, mutta se on kovin lyhyt aika..” meni aikalailla näpertelyksi. Eihän se hyödyllinen kokemus ja tieto eilisestä voi olla huomenna käytettäessä merkityksetön! Eilisestä huomiseen kuvaa jatkumoa, työ-uraa.

    Sitä vastoin nostokoukun oma”hyvä”….” aikoinaan katepillareilla ja sinkeillä lahmattiin koivua  lahoamaan aukkoihin. Jos joku vesa taimikossa päätään nosti, niin lentokoneet myrkkylastissa taivaalle…” Kannattaako tuollaisia kokemuksia edes kertoa 40 vuoden ansiolistassa?? Kysynpä vaan.

    Timppa

    Hänen mukaansa maksimaalisen kestävän puuntuotoksen tavoittelu  kasvattaa puun ostajien voittoja, pienentää puunmyyjien nettokantorahatuloja ja alentaa metssätalouden kansantaloudellista ylijäämää.

    Siis kuka tämä ”Ajatuksien Tonava” on?  Meikäläistä  ymmärtämättöntä kiinnostaisi tietää.   Puun hinta on ollut viime vuodet nousussa.  Olisinko siis säästänyt, jos minulla olisi ollut vähemmän hyvällä hinnalla myytävää puuta?

    Nostokoukku

    Mehtäukko. Hieraiseppa unihiekka silmistä ja lue kirjoitukseni uudestaan. Yritin kuvata sitä miten lyhytnäköistä on tehdä päätöksiä 40 vuoden päähän eilisen tiedoilla. Alalla jossa tuotantoaika on niin pitkä. Tästä käytin esimerkkinä aikoinaan ”metsänhoidon” ykkösprinsiippinä ollutta koivuvihaa. Oletettiin, että jos eilen koivulle ei ole käyttöä, niin ei sitä ole huomenna tai tulevaisuudessakaan. Itselläni ei ole ollut mitään tekemistä koivuvihan kanssa, ansiolistaani se ei onneksi kuulu, se oli pelkkä esimerkki muinaisuudesta.

    Gla Gla

    Timppa, veikkaan kyseessä olevan Tahvonen. Siis kaveri, joka kehittää laskentamenetelmia, mutta totesi Reiman linkittämässä esityksessään laskelmiin sisältyvän merkittäviä puutteita. Esitti vaan laskelmansa kuulijoille tietyillä olettamuksilla. Ihan ok, mutta kuulijoiden pitäisi vähemmästäkin ymmärtää, että esitetty tulos ei ole totuus, vaan valittujen lähtöarvojen mukainen tulos. Vaikuttaa siltä, että Tahvosen puheisiin viittaavat eivät näin ole tehneet.

    Tuolloin ei tosin puhuttu kansantalouden ylijäämästä, vaan jatkuvasta kasvatuksesta.

    Timppa

    Tahvosta minäkin epäilen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tahvosen sanoma on löydettävissä monesta esityksestä. Hyväksyn sen osan, jossa kritisoidaan puuntuotannon maksimointia ’kustannuksista välittämättä’ vaikka tällaista ei enää paljon esiinny – ainakaan metsälaki ei siihen pakota. Aiempien sukupolvien oli tyytyminen sen aikaiseen metsälakiin, jossa pidätettiin vakuustalletus. Se vapautettiin vasta kun todettiin että uusi taimikko on syntynyt. Tämä johti joissakin tapauksissa turhan kalliiden uudistamismenetelmien käyttöön, eli viljeltiin sellaisiakin alueita joissa luontainen uudistaminen olisi toiminut jos olisi ollut malttia odottaa. Lisäksi viljeltiin mäntyä liian reheville paikoille.

    Gla Gla

    Kun vedotaan talousmatematiikkaan ja ties mihin tieteeseen, käsite ”kustannuksista välittämättä” olisi jo aika määritellä.

    Vai onko nyt keksitty asia, jota ei ole olemassa ja sillä perustellaan vallitseva tapa hoitaa metsiä huonoksi.

     

    Timppa

     Lisäksi viljeltiin mäntyä liian reheville paikoille.

    Tässä taisi olla halu saada sufaattisellupuuta.  Sama uudistamiskustannus on kasvattaako kuusta tai mäntyä.  Meidän metsässä on n 45 vuoden takaa tilanne, jossa valpas metsäalan ammattilainen sai aikaan, että lehtomaiselle kankaalle istutettiin kuusta.   Ei sinne sinne alunperin tarjottua mäntyä.

    Tuo vakuustalletus tarvittaisiin taas.  Matti Kärkkäisen mukaan sen voimasssa ollessa syntyivät Suomen parhaat metsät.

Esillä 10 vastausta, 7,201 - 7,210 (kaikkiaan 10,116)