› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 10,296 vastausta, 122 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 7,231 - 7,240 (kaikkiaan 10,296)
1 2 3 … 723 724 725 … 1 028 1 029 1 030

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 1.2.2023, 16:00

    Visalle valaistaan, ”puuntuotannon maksimointi kustannuksista välittämättä”.  

    Ei saa laulaa  Rannanjärvestä  ”HE” ovat kuolleet , olivat ne ”kuusi viisasta tohtoria”  jotka loivat aukot ja sellutuotannon sitä  hyödyntämään  lainvoimalla nuo ” kolme rosvoa”.   Lisäksi muutaman instituution.

    Timppa 1.2.2023, 16:18

    Jos istutan siihen pienaukkoon  kuusentaimikon ja saan sille investoinnilleni kolmen prosentin tuoton. Toinen vaihtoehto on, että jätän sen luontaisesti uudistumaan ja sijoitan saman summan muualle sillä kolmen prosentin tuotolla.

    Siis metsätalouden  tuotto lisääntyy mitä enemmän hakataan uusiutumattomia pienaukkoja.   Onko RR keksinyt ikiliikkujan?

    Meikäläinen on tettänyt niitä puolen tusinaa ja luonto muutaman.  Syy on on yleensä ollut, että harvennusalueella on ollut joku ikääntynyt koivualue, joka on alkanut lahota ja on siksi uudistettu.   Joskus myrsky on tehnyt aukon.

    Niissä aukoissa kasvaa yleensä ne istutetut kuuset.  Ei muuta.  Syy yleensä heinettyminen, saniainen, vattu.

    Tavalliseen metsään tarkoituksella tehty ja hoitamaton pienaukko on metsän hävitystä.

    Visakallo Visakallo 1.2.2023, 16:20

    No, eikös se Perko ollut hyvä metsänomistajan kannalta, että maahan tuli sahojen lisäksi myös selluteollisuutta? Yleensäkin, eihän puulla olisi juuri mitään arvoa, jos ei olisi sitä jalostavaa teollisuutta.

    Visakallo Visakallo 1.2.2023, 16:29

    Vetää aika hiljaiseksi, kun kiertelee katsomassa vaikkapa 1800-luvulla rakennettuja kanavia Suomessa. Ilman metsäteollisuutta niistä suurin osa olisi jäänyt kokonaan tekemättä.

    Perko 1.2.2023, 16:33

    kustannuksista välittämättä!  Kenen työllä ja rahoilla?    On se niin vaikeaa siihen kasvatettuun ajatteluun sopeuttaa. Hyvä kun on menneen vallan aikaa.

    Hän oli  Kenraali Aleksandr Suvorov joka kaivatti kanavia  ruotsalaisten  hyökkäyksen varalle.  Esitti vierailleen yksintassia juominkien lomassa.

    Visa, äskettäin kerroit luopuneesi  jk sta kaiken oppineena ja  kasvatettuna.  Nyt sitten  pääset livenä vertailemaan monia menetelmiä,  eittei vaan olis lavrovilaisuus jo levinnyt sinnekin?   Oikei hyvä tehdä vertailuja, ennakoiden pitäen puolivalmisteita joista saa kalleinta tavaraa myyntiin tässä ajassa.

    Visakallo Visakallo 1.2.2023, 16:44

    Tuloshan syntyy kustannusten ja tulojen suhteesta. Kun hieman panostaa, tulot nopeutuvat ja kasvavat. Tiedän tämän erittäin hyvin, sillä pääsen edelleen vertailemaan eri kasvatustapoja metsissäni.

    Visakallo Visakallo 1.2.2023, 20:30

    Kyllä Perkokin varmasti ymmärtää, ettei jk:sta voi siirtyä jaksolliseen kuin aukon kautta. Huonoimmille jk-kohteille näin olen jo tehnytkin, mutta parhaat jätin vielä kasvamaan, mutta niidenkin tulokset ovat heikkoja jaksollisiin kohteisiin verrattuna. Tulehan Perko katsomaan, esittelen niitä ihan mielelläni. Ei minulla ole mitään tarvetta kirjoitella täällä muunneltua totuutta, koska en hyötyisi siitä yhtään mitään.

    Rukopiikki 1.2.2023, 20:49

    Ongelma on se että Suomessa on niin vähän puulajeja. Jos olisi enemmän varjopuita niin jk olisi helpompaa. Amerikoissa näin onkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.2.2023, 21:09

    Kunhan tuo ilmasto tästäänsä lämpenee, voimme alkaa kasvattaa keskieurooppalaisia varjoon uudistuvia lehtipuita.

    Rukopiikki 1.2.2023, 21:31

    Paljon pitää lämmetä että pyökki kannattaa. Skånen pyökkimetsätkin on vaatimattomia Keski-Eurooppaan verrattuna. Ja epävarmuus kovista pakkasista ja huonosta kesästä säilyy näillä leveyksillä. Mikä on jk tutkimuksen nykytila Amerikan ja Kanadan metsissä. Joskus lueskellu mutta nykyään ei ole ollut aikaa niitä tutkiskella. Sieltähän monet puut on nyt jo siirrettävissä, ei tarvitse ilmaston lämmetä. Sertit ei tosin taida hyvällä katsoa vieraslajeja, vai miten se oli?

Esillä 10 vastausta, 7,231 - 7,240 (kaikkiaan 10,296)
1 2 3 … 723 724 725 … 1 028 1 029 1 030