› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,331 - 7,340 (kaikkiaan 10,294)
1 2 3 … 733 734 735 … 1 028 1 029 1 030

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Rukopiikki 8.2.2023, 12:03

    Alueittaista vaihtelua on paljon, mutta neljä kertaa vaaditaan yleensä rehevillä ruoho ja lehtokorvilla ja kosteammilla savipohjaisilla lehtomaisilla kankailla ja lehtomailla missä itse touhunnu.

    Puuki 8.2.2023, 12:42

    Jotain on pielessä maanmuokkauksessa tai istutuksessa, jos pitää 4 x ennen kasvatettavan puuston sulkeutumista käydä taimikonhoidossa.

    Rukopiikki 8.2.2023, 13:16

    Kun vesakko kasvaa parhaillaan 2m vuodessa niin siinä sitä on. Niin ne kasvupaikat ja olosuhteet vaihtelee eri puolilla maata Puuki. Vaikka kaiken tekee viimesen päälle niin neljä kertaa on käytävä. Ja sitten pohjoisessa on paljon männyntaimikkoja joissa ei tarvi käydä raivaussahalla kuin kerran.

    Visakallo Visakallo 8.2.2023, 13:25

    Kerrotko Rukopiikki, miten saat metsän uudistumaan jk-menetelmällä sellaisella maapohjalla, joka kasvaa kaksi metriä vesakkoa kesässä?

    Timppa 8.2.2023, 16:27

    Ei meillä ole savimaita.  Kyllä jonnekin heinää kasvaa.  Tosin ei pitkää.  Paikat ovat sellaisia, että niissä on ollut harva metsä.  Sellainen kuusikko, jossa puuta on vähintään 350 m3/ha on yleensä helpoin uudistettava.  Kuuset ennättävät kasvaa ennen kuin pintakasvullisuus.

    Jovain 8.2.2023, 21:37

    Käyntikertoja tulee pakostakin ennen kuin metsä saadaan vakiintuneeksi. Sen jälkeen peitteisessä vakiintuneessa metsässä vesakoituminen ja pintakasvillisuus kestää hallinnassa. Liika avaaminen tai metsän harvaksi hakkaaminen ei sitä tee. Kannattaako luontaisessa uudistamisessa metsän peittoa mennä liikaa avaamaan, jos edellytyksiä taimettumiselle ei ole. Eihän Timppakaan sitä tee, tai jos niin toimii, varmistaa muilla keinoin taimiston syntymisen.

    Mitä sitten tulee tähän luontaiseen uudistamiseen, toimii paremminkin niin päin. Peitteisten vakiintuneiden metsien alle muodostuneet kehityskelpoiset taimistot vapautetaan metsän kasvulle.

    Gla Gla 9.2.2023, 03:45

    Hakkasin pari vuotta sitten reilun 300 m3/ha kuusikon. Tuo istutettiin seuraavana keväänä. Nyt siinä on suurimmalla osalla kuviota miehen korkuinen heinikko. Moreenikumpareen kohdalla ja naapurin kuusikon edustalla ei ihan tuollaista ole, alavammissa kohdissa on.

    Onneksi laitoin tuon koivulle, joten heinäys menee samalla kuin Tricon ruiskutus.

    Tapaninmyrskyn tekemä pienaukko on nyt 340 m3 kuusikossa. Siinä etelän puolella jatkuva kuusikko varjostaa, mutta melkoinen heinikko siihenkin tuli.

    Molemmat kuviot omt-savimaata.

    Jovain 9.2.2023, 09:29

    Oli tarkoitus taimistojen vapauttamisen lisäksi todeta myös nuoret kehityskelpoiset metsät, mutta en uskaltanut sitä tehdä, koska ensiharvennuksen tuloksista on kovin huonot tulokset olemassa. Peesataan metsälain suosituksia jo ensiharvennuksilla, joka on metsien kehittymisen kannalta kohtalokasta. Jätetään huonolaatuista ja alemman latvuskerroksen puustoa kasvamaan ja listitään valtapuusto tai kohtuuton määrä valtapuustoa pinoon. Tämä ei ole peitteistä metsänhoitoa, tai voidaan sitä myös sellaisena, metsälain sallimissa rajoissa pitää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.2.2023, 10:40

    Älä Jovain sotke asioita.

    Nyt on tutkittu ensiharvennusten onnistumisia jaksollisen mallin tasaikäisissä ja tasarakenteisissa metsissä. Niissä ei juuri koskaan kannata tehdä poimintaa vaan selkeä alaharvennus mutta jäävien puiden laatu huomioiden.

    Edelleen: metsälain jäävän puuston alarajaa voidaan soveltaa sekä jaksollisessa että jatkuvassa mallissa lain valvontaan. Mikään SUOSITUS se ei ole! Joskus se voi olla harkittu tavoite jos halutaan maksimoida kasvuprosentteja.

    Nostokoukku 9.2.2023, 10:56

    Ensiharvennusten, kuten muidenkin harvennusten, osalta poiminta tai alaharvennus kannattavuutta mietittäessä riippuu aika paljon myös siitä kenen kannalta asiaa katsoo. Metsäkeskuksen tutkimuksen ja omien viimevuosien kokemusten perusteella olen huomannut, että tässäkin asiassa vallitsee ”kolmikanta” näkemys. Korjuujälkiä tarkastellessa olen huomannut, että jonkun mielestä on ollut kannattavinta tehdä jo ensiharvennus poimintana. Sitä en ole selvittänyt kenen päätökset ovat olleet.

Esillä 10 vastausta, 7,331 - 7,340 (kaikkiaan 10,294)
1 2 3 … 733 734 735 … 1 028 1 029 1 030