Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,431 - 7,440 (kaikkiaan 14,410)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Täydellinen luonnonprosessien matkiminen ei olisi kovin taloudellista toimintaa, koska saanto hakkuista olisi kovin pieni. Jätetään ne suojelualueille. Koska suojelualueiden pinta-ala kuitenkin jää yleensä aina liian vähäiseksi (paitsi Ylä-Lapissa), muuallakin on hyvä matkia niitä prosesseja siinä määrin että riittävä määrä eliölajeja säilyy. Yksityiskohtia en luettele, koska ne on käyty läpi monimuotoisuusketjussa moneen kertaan.

    mehtäukko

    Perko…”Onko   puheet puuston uudistamisesta tuhoja tehden tolkullista?  niin silloin aukontekijä on myös tuholainen kuin myrsky, toukka tai tulipalo.  Jos tuo on  selitys  millä kierretään lakia   ”metsää ei saa tuhota” ..”

    Ihmisen tarkoitus kaikessa yrittämisessään lienee lisä-arvon saaminen ?! Jos panos on tietämättömyyttään tai nuukuuttaan vajaa täyden saavutettavissa olevan tuoton kotiuttamiseksi, menestyminenkin on rajoitettua.

    Järkevää ”tuoton kotiuttamista” ei ole sadonkorjuu laiminlyöntien ja tuhojen ketjureaktioiden viimeisenä, kun kaikesta on jo myöhästytty. Siten vertaus sellaiseen on ymmärryksen puutetta.

    Perko

    Visakallo,  puumarkkinat; ”Kun vastapelureinamme ovat Etelä-Amerikan FSC-plantaasit.  ”  Eivät ne  toimi eivätkä halua käyttää avointa kauppaa.   Katsoo vaikka  Eestin kuitupuunhintoja ja vertaa Keski-Suomen pinon arvoa mitä siitä voi päätellä ?   En  ole vakuuttunut täysin ”kolmenrosvon ” hyvätahtoisuudesta  ja niiden osakkeenomistajien solidaarisuudesta  Suomen puolesta.   Mainoslehdessä on urheilijoita miellyttävän näköisiä perheitä ”jalat ilmassa”!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aukon tekijä ei tuhoa metsää sen enempää kuin luontokaan koska aukon tekijä huolehtii uudistamisesta.

    Veli-Jussi Jalkanen

    Meidän kartanossa jatkuvaa kasvatusta eli harsintahakkuita tehtiin lähes koko 1800-luku.
    Isoisä lopetti sen 1908 isännäksi tultuaan, mutta 1980-luvulle asti on jälkiä paikkailtu. Metsänhoitaja isäni jälkeen olen pannut tuulemaan ja nostanut kasvun 4900 m3:sta nykyiseen yli 9000 m3:oon. Se on lisäksi kiihtymässä yli 12.000 m3:oon seuraavan 20 v aikana.
    Keinoina on rotutaimet 1200/ha, aluksi pallekyntö ja viim. 30 v. ajouraojamätästys suurine 400 l mättäineen, erittäin aikainen ja huolellinen taimikonhoito (oksasaksi – kantomyrkkysieni- menetelmällä) valtapuiden pitäminen koko ajan täysilatvuksisena 600 – 400 – 200 r/ha tiheyksillä sekä B-, N- ja tuhkalannoitukset.
    Jatkuva kasvatus on kuin hyvän metsänhoidon ja metsän taloustuoton irvikuva, jossa laiminlyödään kaikki järkevät elementit.
    Kyllä huipputehokkaaseen uudistamiseen kannattaa panna 1500 € kulut/ha, kun sillä saadaan 10.000 – 20.000 € suuremmat hakkuutulot ja vielä nopeammin. ks artikkelit: vessi.eu.

    Perko

    No ei sentään hävitä enempää kuin mitä on.   Vakuutuskorvaa  joitain tuhoja. Miten on   omistajan  tekemän  hävityksen, onko jonkinmoista  petosta ?  Siirrytään tuen saajaksi.  Aiemmin piti olla vakuustalletus jolla tuhoa hoidettiin.  Jos olis myrskyn tekemänä niin vakuutushan sen  hoitaisi.   Lokilla  ja  munallakin on enemmän tolkkua eivät tuhoa itseään!

    Gla Gla

    Jovain: ”Kovin on pienialaista, jos näkymä on vain kuusen alikasvoksissa koivikossa.”

    En rajoittanut näkymää vain tuohon. Sinä otit puheeksi rajallisen näkymän.

    Lehdessä oli hyvä kirjoitus myös Kärkkäiseltä. Veli-Jussin kommentin jälkeen pitää palauttaa taas mieleen ympäristöasiat. Mitä vaikuttaa ympäristöön, jos tarvittava määrä puuta saadaan puolet pienemmältä alalta kuin yleensä. Korjuu tehostuu ja mahdollisuus jättää alueita metsätalouden ulkopuolelle kasvaa. Ehkä karumpien ja suoalueiden osalta nollaraja jopa siirtyy. Täytyykin laittaa korvan taakse kysymys, mitä vihreät tykkää tästä ja miten jk-markkinoinnissa on huomioitu hitaan kasvun aiheuttama käsiteltävän pinta-alan suuruus.

    Tomperi

    ”Täydellinen luonnonprosessien matkiminen ei olisi kovin taloudellista toimintaa, koska saanto hakkuista olisi kovin pieni. Jätetään ne suojelualueille.”

     

    Käsittääkseni sotatanteereille ja muualle Karjalassa ei tehty mitään puunkasvatustoimia, kovasti sitä puuta ois siellä ollut hakattavaksi. Mistähän se johtuu?

    Miksi Veli-Jussi ei puhu laskelmissaan mitään olellista euroista ja kustannuksista. Ei ne nuo toimenpiteet tule aikaiseksi kustannuksitta. Ja jos saa toimenpiteisiin yhteiskunnan tukea niin ne pitää olla kustannuksissa mukana, muuten se vääristää ja estää tulosten yleistettävyyden ja on kansan kilellä sanottuna valehtelemista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yhteiskunnan tuet metsätalouteen ovat pienet, mutta kyllä ne voivat olla laskelmissa mukana. Kunnostusojitusten tukikin on loppumassa.

    miten jk-markkinoinnissa on huomioitu hitaan kasvun aiheuttama käsiteltävän pinta-alan suuruus Tähän oli joku kommentoinut että eivät riitä koneet eikä kuskit, jos siirryttäisiin vallan peitteiseen metsätalouteen.

    Puuntuotosta on toki varaa tehostaa. Paljon auttaisi jo se että noudatettaisiin Tapion metsänhoitosuosituksia. Ja niissä voitaisiin tietenkin esittää yhtenä vaihtoehtona tuo Vessin ym. tehokas puuntuotanto-ohjelma. Parhaita puita parhaissa oloissa!

    mehtäukko

    Perko: ”…ei sentään hävitä enempää kuin mitä on…”, mutta onhan siinä aika-jana joka on pelikentältä pois.Vakuutusturva ei korvaa pöljyyden menetyksiä, vain äkillisen ennalta arvaamattoman vahingon. Vakuutusmaksu on maksettava, tuli tai ei mitään.Vakuustalletus olisi oltava ensisijaisesti jk:n uudistumisturvan takeena.

    ”Jatkuva kasvatus on kuin hyvän metsänhoidon ja metsän taloustuoton irvikuva, jossa laiminlyödään kaikki järkevät elementit.” Olen tuossa edelleen VJJ kannalla.

     

Esillä 10 vastausta, 7,431 - 7,440 (kaikkiaan 14,410)