› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,531 - 7,540 (kaikkiaan 14,359)
1 2 3 … 753 754 755 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 22.4.2023, 07:12

    On olemassa selkeitä ohjeita kuinka tuollaisesta ja muistakin kasvuvaiheista  jatketaan monikerrokselliseen tuotantoon.  Noista Gla:n kuvista päätellen mahdollisuus on olemassa kohtalaisen vaivattomasti.   PS;   jos lie  luoja sen niin ajatellut!

    Gla Gla 22.4.2023, 08:28

    Petkeleellä taisi lukiossa olla mielessä ihan muut asiat kuin biologian opinnot.

    Ohjeita käsittelystä voi tosiaan antaa, mutta kun lopputulosta tarkastellaan 20-40 vuoden kuluttua, vastuuta ohjeen antajalla ei ole. Jäljelle jää vain epäonnistunut lopputulos.

    Millaisen jk-metsän sinä Perko näet noissa kuvissa 20-40 vuoden kuluttua?

     

    Jovain Jovain 22.4.2023, 08:36

    Suorittavalta edelleen malliesimerkki jk metsistä, jotka eivät sitä ole. Ovat pilalle harsittuja uusiutumattomia metsiä, jotka viimeistään tässä vaiheessa siirtyvät jaksottaisen eli keinollisen metsänhoidon piiriin. On rinnastettavissa julkilauman pilalle harsittuihin ja uudistettaviin metsiin. Olen samaa mieltä kanssasi, tällä tavalla metsiä ei pidä hävittää. Uusi metsälaki (2014) tuli voimaan rapiat kymmenen vuotta sitten. Siinä ajassa jk metsiä ei ole ehditty perustamaan, oliko tilastojenkin mukaan vain 2.7 %

    Perko 22.4.2023, 12:34

    Otaksun  siinä olevan sekametsää, koivuja,  kuusia ja  mäntyjäkin 600 – 800 / ha . Erikoisuutena  seassa on  leppää.   Jos on haluttu niin on peitteinen monikerroksellinen hyvässä kasvussa josta on jo myyty tukkia ja  on myyntiin heti  valmista vahvaa puuta.

    Olin 60 – luvulla  isäni savotassa kunnes paikalle saapui  yhteiskunnan ”metsänvartija” ja määräsi tuonkaltaisen   30 – 50 vuotisen aluskasvun tuhottavaksi,  takaukset pankkiin ja taimia istuttamaan.  70 vuoden kärvistelyksi meni  sekin kohta.  Idiotismien avulla  nämä on opittu.

    Puuki 22.4.2023, 14:01

    Puukilla hyvä alku tasapäisestä siirtymisessä mutta puuttuu ne 17 – 22cm puut. Ennakointi on menossa ja siitähän se lähtee. Koko Suomen yli puhalsi tuuli ja tuhosi laitanaan metsää eikä silloin ollut montaa jk viritelmää koko maassa. Väitteet ovat ainakin virheelliset jotta tuulituhot valikoivat jonkun kasvatusnimen mukaan paikan. Se on Hölynpölyä!

    Ei se tuuli nimen mukaan valikoikaan vaan tuulituhoille alttiilla paikalla metsän tilan mukaan.       Kasvatan metsää yläharventamalla vain harvoilla siihen sopivilla kuvioilla ; ei sovi yleismenetelmäksi yläharvennus kuten on tullut ketjussakin jo ainakin 10 kertaa ilmi.   Eikä puutu yhden tukin puut niiltä kokeilukuvioilta.

    Gla Gla 22.4.2023, 14:21

    Perkon kommenttiin. Leppää kuviolla on muutamissa paikoissa, kuusten sekaan sitä ei enää lisää tule.

    Koivuja on 40 vuoden kuluttua jokunen säästöpuu, 20 vuoden jälkeen ehkä vähän enemmän. Kuusi on hallitseva puulaji. Siinä kaikki. Ei sanaakaan jk:sta, koska jatkuvuutta ei ole.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.4.2023, 14:40

    Yli kaksi vuotta vanha keskustelu, mutta ihmeesti tuota samaa asiaa edelleen pyöritellään. Ehkä alkaa jo unohtua mitä tuli alkupäässä kirjoiteltua.

    Nostokoukku 22.4.2023, 15:30

    Mutta yksi asia on joka ei unohdu: toisten solvaaminen. Puolin ja toisin.

    Jovain Jovain 22.4.2023, 15:39

    Eiköhän kestoaiheesta ole kysymys ja ajankohtaisesta aiheesta jatkossakin. Paljon voisi auttaa, jos metsälaki tunnistaisi, mistä jk metsänhoidossa on kysymys. Lähtökohtaisesti ei ole kohdillaan tällä hetkellä.

    60-70 luvulla ja vielä 70 luvulla, ennen jk sulkua, tehtiin paljon näitä edelleen kasvatettavia monivaiheisia metsiä. Puhdistushakkuilla kunnostettiin ja vaihtoehto oli viranomaisen suositus avohakkuusta ja viljelystä. Vielä 2000 luvulla ennen jk:n vapauttamista ohje oli sama. Ei noudatettu ja hyvä niin, saatiin tuottavia jk metsiä. Pienellä puunmyyntitulolla ja viljelyn kustannuksilla + taimiston ja nuoren metsän hoitokulut, ei kuitata jk metsän tuottoa.

    Perko 22.4.2023, 16:50

    A J .   ” pitää tietää myös runkolukujakauman muutokset. Kuinka monta runkoa ja kuinka järeitä oli jakson alussa, hakkuupoistumat ja lopputilanne”  Nämä  sinun  vertailut ovat  hieman laajempi juttu ratkaista ja vaatii Kasparovin kykyjä nähdä neljän siirron  päähän kuin shakissa. Metsässä kun kaikki nappulat muuttuvat jatkuvasti.

    Onhan se   hyvä tietää  mitkä tekijät vaikuttaa hyödyllisesti  kasvun erivaiheissa etenkin jos niihin voi helposti  ja halvalla osallistua.  Tuo puun kokonaiskasvu yli 40 % /10 v  herätti  jälleen kaivelemaan mappia mitä silloin 30 v siten on  muuttunut maastossa.    Samaa nopeushyötyä Puuki hakee rotutaimilla ja maanmöyhennyksellä. Kokeiluun   on jo valmis  5 -16 m puusto niin tuohon meinasin hyödyntää löytöni.

Esillä 10 vastausta, 7,531 - 7,540 (kaikkiaan 14,359)
1 2 3 … 753 754 755 … 1 434 1 435 1 436