Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,571 - 7,580 (kaikkiaan 14,354)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    No nyt sai raatikin käsityksen, mistä monot puristaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nyt oli Perkolla ainakin tuo loppukappale aika legendaarinen.

    mehtäukko

    Sivun 756 perkon esittämän tekstin osoittautuminenhan tökerösti plagioinniksi, puhkaisi kuplansa. Ei kanna vettyneet siivet ilmassa vaikka kuinka räpiköi…

    Perko

    A J .  Tavallaan legendastahan on kyse.  Bayesin sääntö , a priori ja a posteriori tai ( ennen ja jälkeen). Noita 1600 luvulla keksittyjä havaintoja arvottamalla saadaan ennusteen todennäköisyys.  esim voi laskea räntäsateen todennäköisyyden Vapuksi. Sitä voi kuka tahansa käyttää sillä  IV luokan matikalla. Ei siinä sen kummempaa ole kun laskee vaan vaikka ennusteen  taimikontuholle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perkolle. Aivan oikein, tuhoille altistavia tekijöitä voidaan tunnistaa. Nykyiset tekoälyt ovat jo sen verran fiksuja että jopa korkean riskin kohdentaminen yksittäiseen metsikköön alkaa tuntua mahdolliselta.

    Perko

    Hirvituho näkyy kertavilkaisulla ja muistista kaivaa kuinka usein taimet on syöty.  Niistä  voi jo laskea kynällä  paperille tuhon todennäköisyys -%:n seuraaville vuosille.     Laskutapa on itsessään helppo mutta toisaalta ovela.  Voi olla turhaa sekin kun eläin  on pyhitetty harrastukselle eikä sitä saa arvostelle. Tuhot ovat minkä ovat!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovain:

    Metsänhoidossa hoidon tavat ovat jo valmiiksi päällekkäisiä ja rinnakkaisia. Tuntuisi, että riittäisi jaotus uudistushakkuut, kasvatushakkuut ja erityishakkuut.

    Nykyinen metsälaki tunnistaa nämä. Erikoishakkuiden tekemistä voisi tarkentaa metsänhoidon ohjeissa erilaisille erityiskohteille.

    Ja luokituksessa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti metsän uudistumiskykyyn. Uusiutumattomat ja heikosti uusiutuvat metsät tulisi ohjata suosiolla keinollisen uudistamisen piiriin ja jos luontaisia vaihtoehtoja halutaan pitää esillä, niiden vaihtoehto olisi herkästi uudistuvilla ja kasvua ylläpitävillä metsillä. Yksi luokitusvaihtoehto voisi olla esim. uusiutuvat ja vaihtoehtoisesti uusiutumattomat metsät.

    Tämä pitää paikkansa, mutta toisinaan metsässä on vaikea ennustaa kannattaako juuri siinä kohteessa kokeilla luontaista uudistamista. Uudistumiskyvyn merkkejä ovat esimerkiksi taimien olemassaolo ja runsas siementuotanto (männyn tai koivun) siemenpuissa.

    Metsuri motokuski

    Kyllä se ei ole mitenkään vaikea ennustaa uudistuuko metsä luontaisesti vai ei. Tietenkin kaikki riippuu aikajänteestä. Kaikki uudistuu joskus.  Siihen voi mennä toki kymmeniä vuosia.

    Gla Gla

    Ei metsiä voi luokitella helposti ja vaikeasti uusiutuviin. Metsät on jatkuvassa muutoksessa ja se vaikuttaa taimettumisherkkyyteen.

    Visakallo Visakallo

    Luonto tahtoo myös omalta osaltaan järjestää yllätyksiä. Näin äskettäin usean hehtaarin kokoisen männyn siemenpuualueen, johon ei käytännössä ollut syntynyt lainkaan männyntaimia, mutta sitä vastoin täysin kattava lehtipuutaimikko, vaikka maapohja ja muut olosuhteet olivat 100% männylle sopivia, eikä lähistöllä näkynyt lainkaan siementäviä koivuja eikä muita lehtipuita. Alueella oli aikaisemmin ollut puhdas männikkö.

Esillä 10 vastausta, 7,571 - 7,580 (kaikkiaan 14,354)