Jatkuva kasvatus käytännössä.

Jovain’in töräytti totta torvellaan.

Sehän on just niin, hakataan metsät avohakkuulla pois, ei  käydä maastokäynnillä edes uteliaisuudesta. Toivotaan, toivotaan tyyliin odotellaan että taimikko syntyy tosta noin vaan. Arvostellaan niitä metsänomistajia, jotka istuttavat ja jälkihoitavat  taimikkojaan”sehän on ihan turhaa, vesoo kuitenkin” Satoja tonneja tuli tiliä ja hups rahat meni ja eikun uutta kauppaa soittelemaan.  Velvollisuus aukkojen hoitoon ei kaikkia kiinnosta, vain raha.

Pitäis olla laki voimassa ja sanktiot.

Persuuksille potkijoita pitäis olla joka huushollissa.

Rumpuvaaran Kunkku: ” kuivana kesänäkin 3 metriä syvän kanavan vieressä 5 metrin päässä olevassa ajourassa oli vettä.”

Tuo on aivan totta. Turpeella on ilmiömäinen kyky sitoa vettä. Tuon huomasi nyt ennen sateiden tuloa, kun kävin tarkistamassa keväällä aavistushakkuu-aukkoon istuttamiani kuusentaimia. Olivat oikein hyvässä kasvussa, vaikka tuuli pöllytti rutikuivaa turvemaan pintaa. Vain viiden sentin syvyydessä turve oli niin kosteaa, että sormenpäät kastuivat! Tämä näyttää selittävän aikaisempien turvemaille perustamieni kuusikoiden hurjat kasvut myös kuivina kesinä.

On se paljaaksihakkuu murheellista,  hetimmiten joutuu katumusta tehden korjailemaan tekojaan.  Eikä sitä entisenlaista temppelihongikkoa kerkeä edes vävyt näkemään saatika tiliä saamaan siitä tulevasta aherruksesta. Puutonmetsä on kuitenkin ”viisaiden tohtorien” luoma systeemi selluntuotannolle.  Katseleija tarvitsee vain mielikuvitusta!

Perkon jutut ovat vähän mitä sattuu milloinkin. Kyllä se hoidettu jaksollinen metsä vain kasvaa paljon nopeammin, mitä Perko julistaa. Minullakin on nyt tilanne, että tästä eteenpäin kaikki päätehakattavat kohteet ovat minun ikäisiä tai nuorempia, eivätkä todellakaan ole mitään keppimetsiä.

Anneli: ”En oikein ymmärrä mikä simuloinnissa on niin kuumottavaa. Se tehdään ihan oikeissa metsissä mitattuihin aineistoihin sovitetuilla malleilla.”

Simuloinneissa ei ole periaatteessa mitään vikaa, menetelmähän on miltei kaikkialla jossain muodossa käytössä. Itsekin käytän Motti-ohjelmistoa.

Ongelma jatkuvaan kasvatukseen liittyen on siinä, että tekijän asenteet tai intressit näkyy tuloksissa liian hyvin. Mehän emme ole unohtaneet uutiskynnyksen ylittänyttä tutkimusta, jossa jaksollisen kasvatuksen metsä kasvoi ensiharvennukseen 60 vuodessa ja näin saatiin jatkuva kannattavammaksi. Tai miten jatkuvan kasvatuksen metsän kasvumalliin ei syötetä raivaustarvetta.

Mallinnuksessa on ihmeellinen takaiskuventtiili, jota ei voi avata. Kun mallin mukaan metsä näin kasvaa, se on silloin kiistaton fakta. Noin kymmen vuotta sitten suomalaisessa tutkijayhteisössä syntyi kohu Tahvosen laskelmista. Alan kulttuuri ei ainakaan silloin kestänyt kriittistä keskustelua.