› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,791 - 7,800 (kaikkiaan 14,354)
1 2 3 … 779 780 781 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 2.7.2023, 12:00

    Kyllä tieteen kulttuuri kestää keskustelua. Ainakaan minulle ei ole tullut kielteistä palautetta.

    Sahala-keissin tarkoitushan oli kai kertoa, että jalostetut koivut kasvavat yllättävän nopeasti hyvissä oloissa. Jopa niin nopeasti, että metsikön istutustiheyttä kannattaa alentaa – jollei alenneta, on vaarana latvusten pysyvä supistuminen ja tulevan kasvun alenema.

    Gla Gla 2.7.2023, 13:10

    Maaseudun tulevaisuus kirjoitti tuolloin artikkelin ”Pelko pesii tiedeyhteisössä”. Leikkasin tuon artikkelin irti, mutta olen hukannut se, enkä löydä sitä hakukoneella.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.7.2023, 13:41

    Pelko tutkimusrahoituksen estymisestä voi joskus estää tarpeellistakin kritiikkiä, kun piirit ovat kovin pienet tiedemaailmassa.

    Professori Hänninen pohtii kirjoituksessaan tutkijoiden roolia julkisessa keskustelussa. Hän ei mainitse ongelmana niinkään tieteen sisäisen keskustelun puutetta, vaan julkisen riitelyn ja tutkijoiden sekaantumisen politiikkaan.

    https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10672

    Perko 3.7.2023, 00:33

    Vallan vääristymää vanhalla metsälailla.  Avohakkuun lyhyt historia.

    ”Avohakkuut otettiin aikanaan käyttöön poliittisella päätöksellä, jonka piti olla väliaikainen. Aika on kypsä tämän päätöksen perumiselle. Voimassa olleen yksityismetsälain mukaan avohakkuita sai tehdä vain kasvukykynsä menettäneissä metsissä, ja tätä periaatetta noudatettiin myös valtion metsissä. Toisen maailmansodan syttyminen 1939 vaikeutti Suomen polttoainehuoltoa ja lisäsi polttopuun tarvetta. Tämän seurauksena metsähallitus otti avohakkuut käyttöön valtion metsissä akuutin puuntarpeen tyydyttämiseksi 1952. Pitkäkestoista tutkimustietoa muutoksen seurauksista ei ollut.” Antti Parpola
    Kirjoittaja on ympäristö- ja yrityshistoriaan erikoistunut valtiotieteen tohtori

    Uudet tutkimukset eivät pelkästään täydennä aikaisempia teorioita vaan myös muuttavat ja jopa kumoavat niitä. Heikki Hänninen

    mehtäukko 3.7.2023, 09:04

    Nämäkinkö ovat niitä ”tutkimuksia”, jotka tutkija itse tuomitsi ne vääriksi? Tällä foorumilla on esitetty lukemattomia näkökantoja, jotka puolustavat jaksollista, eikä se vaan muuksi muutu.

    Jk-apostolit voivat jatkaa valitsemallaan harhapolulla vapaasti. Neuvoja saa kysyä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.7.2023, 09:17

    On myös esitetty näkökantoja, jotka puoltavat peitteistä menetelmää suometsissä. Toivotaan että se onnistuisi edes osassa, tarkoin valikoiduissa kohteissa, osan aikaa.

    Gla Gla 3.7.2023, 09:46

    Kyllä. Valikoiduissa kohteissa voidaan kiertoaikaa jatkaa kasvattamalla puustoa osan aikaa erirakenteisena/peitteisenä. Avohakkuun jälkeen voidaan myös huomioida kasvatus jatkossa osan aikaa erirakenteisena.

    Tuo on aika tavalla eri asia kuin jatkuva kasvatus. Kunpa päättäjät tämän realiteetin ymmärtäisivät. Jos hyväksyttäisiin tämä ajatus, ohjattaisiin metsätaloutta tähän suuntaan ja julistettaisiin pannaan avohakkuukielto ja jatkuva kasvatus, kaikki olisi hyvin.

     

    Timppa 3.7.2023, 09:54

    Lähetin Lukijoiden kuviin  2 esimerkkiä mäntyä kasvavan suon uudistumisesta luontaisesti ja yhden istuttaen.  Eivät olleet vielä tulleet.  Noiden esimerkkien mukaisilla soilla uudistuminen onnistuu vain istuttaen.

    Sellaista rehellistä luonnosta mitattua tutkimustulosta, joka  todistaisi kivennäismaalla jatkuvan kasvatuksen edullisemmaksi ei tulla koskaan näkemään.  Virtuaalituloksia nähdään kyllä.

    Soilla minäkin harjoittaisin jatkuvaa kasvatusta.  Sopivat kohteet vain puuttuvat.

    suorittava porras suorittava porras 3.7.2023, 09:57

    ”Avohakkuut otettiin aikanaan käyttöön poliittisella päätöksellä, jonka piti olla väliaikainen”

    Mutta kun huomattiin menetelmän edut ja puuston määrän kaksinkertaistuminen menetelmän ansiosta , se on edelleen käytössä ja tulee olemaan. Peitteiseen ja jatkuvaan ei ole paluuta ja hyvä niin .

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.7.2023, 10:27

    Runsasravinteisista kuusikoista puhuttiin tuossa simulointiharjoituksessa, ja pinta-ala 0,4 miljoonaa hehtaaria tarkoittaa juuri varttuneita kuusivaltaisia metsiä. Aika vakuuttava määrä, jos ajatellaan että 0,4 miljoonan hehtaarin metsänkäsittelyn muuttaminen (siis 2 % per 20 miljoonaa hehtaaria metsämaata) kohentaisi hiilinieluja jo yli 3 miljoonaa tn CO2-ekv. Jos tarvitaan vaikka 30 milj. tn uusia hiilinieluja, niin siitä  olisi tuolla keinoin kasassa jo kymmenys – jos siis kaikki sujuisi kuten Strömsössä.

    Lainaus:

    Land areas of Norway spruce-dominated nutrient-rich drained peatlands with mature stands (development classes of advanced thinning stand and mature stand) in Finland [1,000 ha] according to NFI12/13 data (2017–2021) on forest land.

    Eutrophic fens 6,6. Herb-rich fens 124,1. Tall-sedge fens and Vaccinium myrtillus swamps 260,2. Määrät 1000 hehtaaria. Käännökset: eutrophic = rehevä, herb-rich = ruohoinen, tall-sedge = isosarainen.

Esillä 10 vastausta, 7,791 - 7,800 (kaikkiaan 14,354)
1 2 3 … 779 780 781 … 1 434 1 435 1 436