Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tarkoitin asuntovertauksellani lähtöhinnaltaan ja sijainniltaan täysin samanlaisia asuntoja, joten kysymyksessä oli pelkästään erilaiset tavat hoitaa niitä.

Metsäpuolella on jaksollisen ja jk:n vertailut myös aina tehtävä samalla periaatteella. Eihän vertailuissa olisi muuten mitään järkeä.

Metsävertailuissa unohtuu useimmiten myös metsien jälleenmyyntiarvo. Ei tarvitse olla kovin hyvä metsäasiantuntija todetakseen, että jaksollisesti hoidettu, kehitysluokkajakautumaltaan hyvä metsätila on arvokkaampi kuin saman kokoinen ja saman kuutiomäärän sisältämä jk-metsätila.

Kaiketi lain mukaisesta tulkinnasta on kysymys ja näin kun on, tuskin kannattavuusvertailun tuloksista jää epäselvää. Valmiit taimistot (myös luontaiset) ja kasvatettavat metsät luetaan jaksottaiseen metsänhoitoon. Käytännössä uusiutuviin metsiin. Sen sijaan  pienaukot ja poimintahakkuut ovat jatkuvaa kasvatusta ja ovat käytännössä uusiutumattomia metsiä. Voi olla, että hoitomuotojen välinen vertailu, määritelmä on hyvinkin kyseenalainen. Lainlaatija on kuitenkin nähnyt asiakseen näin menetellä.  Ennen aikaan määritelmä oli huomattavasti yksin kertaisempi, luontainen on luontaista ja keinollinen on keinollista. Ei ollut hoitomuotojen välistä vertailua, ei myöskään vastakkain asettelua. Porkkanoita kyllä jaksottaisen hyväksi lisättiin.

Perko käyttää tuota ”monikerrosmetsä”-termiään. Siinä on vain se huono puoli, ettei se täällä Suomessa oikein toimi. Jos puita kasvatetaan talousmielessä, kuten jk:ssa erityisesti korostetaan tehtävän, väistämätön tosiasia on, että eri puulajit kasvatettaisiin niille parhaiten sopivilla maapohjilla ja muutenkin soveliaissa olosuhteissa. Tämä johtaa taas siihen, että ainoaksi vaihtoehdoksi jää koivikko, jossa on kuuset alikasvoksena, ja sen lopputuloksena on kuusikko. Vasta sitten, kun ja jos ilmastomme lämpenee niin paljon, että tammesta ja muista vastaavista puolivarjoa sietävistä lehtipuista tulee meille kilpailukykyisiä markkinapuita, voidaan alkaa puhua jk:sta.

Jos Visa haluaa arvostella alikasvoksia – luonnon taimistoja, ne luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon. Samoin, jos jostain syystä on muodostunut kerroksellinen metsä, nekin halutaan luokitella jaksottaiseen metsänhoitoon. Suositus on, ainakin vanhan lain aikana oli avohakkuu. Mahdollisena ei pidetty puhdistushakkuuta ja edelleen kasvatusta. Ilmeisesti Visalla ei ole uuden lain mukaisia jatkuvan kasvatuksen metsiä ja kun luokitus on mitä on. On erittäin kyseenalaista vertailla metsänhoitoa lain mukaisista lähtökohdista. Sen sijaan tutkimus lähtee uusiutuvista metsistä, samoin Perkon esimerkit.